Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Aleksis Kivi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
milloinkaan on Suomenmaassa sanoiksi
pulpahtanut.
Sitä suurempi kunnia tietysti Cygnaeukselle,
joka hänelle ominaisella rohkeudella uskalsi puhua
Nummisuutareista ja
maailmankirjallisuuden kenties etevimmästä huvinäytelmästä F
i-garon häistä samassa henkäyksessä.
Todellakin harvinainen esteettinen vastaan-ottavaisuus
ja kriitillinen kaukokatse mahtoi olla sillä miehellä,
joka täten osasi asettaa Aleksis Kiven arvioimisen
heti oikealle tasolleen, samoin kuin hän
ensimmäisenä meidän maassamme oli osoittanut
Runebergin ja Kalevalan runouden kauneudet täysin
tajua vansa.
Mutta muuten oli Kivi kirjallisena ilmiönä
vielä liian paljon edellä ajastaan. Aika oli
isänmaallisen innostuksen. Se kaipasi myös
kirjallisuudeltaan innostavia, sytyttäviä vaikutuksia:
»säkeniä». Mutta Kiven kirjallinen tuotanto ei
sytytä, se lämmittää. Se ei ole pajan
lakeistor-vesta yöhön lentelevä aatteellinen tulitus-sarja,
jonka tarkoitus on kertoa kaukaisiin kyliin, kuinka
siellä »ahkera on alla työ», vaan se on pikemmin
talvisen pirtin iloisesti roihuava takkavalkea,
jonka luona koko perhe voi puhdetöissään
lämmitellä, jonka ääressä hilpeimmät jutut jutellaan ja
sattuvimmat sananlaskut lausutaan, mutta joka
myös voi riittyä niin kummallisen surumieliseksi,
kun yksinäinen mies siihen pankon päästä
tuijottaa. Kiven runous soitteli kieliä samalla niin hil-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
