Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Aleksis Kivi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
vissa, vaan luonnon äärettömän liepehillä, joka ei
tunne »tuskaa tietämisen». Siellä hän kadehtii
kurahtavaa oravaa oksapuussa, siellä hymähtää
hyppelehtävälle jäniksenpojalle, siellä unohtaa
oman sanattoman ikävänsäkin ja haihduttaa
huolensa kuusten huminaan. Äärettömyyden
kai p a u s, hänessä, äärellisessä olennossa, on
saanut hetkellisen tyydytyksensä.
Metsässä liikkuu Kivi niinkuin täysi
romantikko. Siellä hän laajentaa kaikki suhteet, siellä
hän jättiläistyttää kaikki ääriviivat, siellä hänen
mielikuvituksensa kutoo kummia taruja peikoista
ja Impivaaroista, siellä hän tuntee itsensä
vapaaksi, paremmaksi ja onnellisemmaksi ihmiseksi.
Seitsemän veljeksen pääjuoni,
veljesten muutto metsään ja raikkaan
luonnon-elämän terveellinen vaikutus heihin, lienee
kum-munnut tämäntapaisesta mielialasta, edustaen
Kiven omaa ikävöimistä luonnon alkukotiin. Ja
onpa kuin koko suomalainen kansallishenki
ikävöisi siinä hänen kerällään pois kylänraitilta
takaisin lempeämmille lepotiloilleen, alkuperäiseen
raikkauteensa ja puhtauteensa.
Mutta se on vain unelma, haihtuva kuin kuun
hopea. Kivi on liiaksi realisti uskoakseen, että hän
yhtä vähän kuin kukaan, voisi manata mennyttä
takaisin. Pyörä on pantu pyörimään,
kansan-henki kehittymään, yhteiskuntaan on
kuuluttava, lukemaan on opittava, vaikka jalkapuun
uhallakin, ja veljekset palaavat takaisin metsästä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
