Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Yrjö Koskinen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
hänestä niin suoraan alenevassa polvessa jatkui
Yrjö Koskiseen.
Epäselvemmäksi on suomenkieliselle yleisölle
aina jäänyt Oksasen lähtökohta tässä kiistassa ja
hänen Olavinjuhla-puheensa, joka sen aiheutti,
suorastaan käsittämättömäksi. Kuitenkaan ei
tuo puhe ollut mikään poikkeus hänen yleisestä
kannastaan, joskin se oli sen äärimmäinen
johtopäätös.
Myöskin Oksasen sielun-silmissä kangasteli
kauniina yksimielinen ja yksikielinen Suomi, kuten
hänen runoutensa meille kyllin todistaa, mutta
hän lykkäsi sen toteuttamis-mahdollisuudet
nähtävästi sangen etäiseen tulevaisuuteen. Poliittisesti
kypsänä kansalaisena hän kyllä oli Snellmanin
oppilas, mutta runoilijana vielä enemmän
Runebergin oppilas ja sellaisena taipuvainen
tyytymään eräänlaiseen kansallishengen kaksikieliseen,
mutta yksimieliseen välitilaan, jota hän kyllä piti
onnettomana ja ohimenevänä, mutta toistaiseksi
isänmaalle välttämättömänä, jo senkin tähden,
että suomalaisuus ei hänen mielestään ollut vielä
kyllin sivistynyt maan ohjiin astumaan:
kultuuri kärsisi siitä. Kielimiehenä hän sitäpaitsi
oli läheltä nähnyt »surkeoita sukulaisiamme»,
kuten hän voguuleja, votjaakkeja, mordvalaisia
y. m. Venäjällä asuvia heimokansojamme
nimittää, ja johtunut heidän kohtalostaan panemaan
yhä enemmän painoa ruotsalaisen kul tuurin
siunauksille juuri Suomenmaahan nähden. Siinä oli
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
