Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Yrjö Koskinen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
tanner on» j. n. e. Hän on sivistyksellisessä
suhteessa oikeastaan täysin Tegnérin kannalla (»blott
barbarit var en gång fosterländskt»): »juur’
ominainen heili’ on raakuuskin», nimittäin voguuleilla,
votjaakeilla y. m. Suomalaisuuden oli hänen
mielestään nähtävästi vielä kauan myöskin
sivistyksellisessä suhteessa istuttava nöyrästi germaanisen
hengettären jalkojen juuressa — samoin kuin sen
kirjallisessa suhteessa oli seurattava Franzénin ja
Runebergin hiihtämiä latuja — ennenkuin se voisi
yhtyä »yhdeksi lujaksi, sitkeäksi, sopusointuiseksi
Suomenmaaksi» päälletunkevaa venäläisyyttä
vastustamaan: Porthanin kuvapatsaan
paljastettua.
Tämän katsantokantansa oli Oksanen
oikeastaan perinyt M. A. Castrénilta, ja on merkillistä
nähdä, miten täynnä kiitollisuutta ruotsalaista
kultuuria kohtaan nämä kaksi suurta
tutkimus-retkeilijää palaavat sukulaiskansojemme
keskuudesta Venäjältä. Kirjevaihdossaan Snellmanin
kanssa v. 1844, tuossa merkillisessä kirje
vaihdossa, jossa nämä kaksi hengen jättiläistä
mittelevät miekkojaan ja joka heittää niin pitkät näköalat
koko silloisen suomalaisuuden ydinkysymyksiin,
kiinnittää Castrén ystävänsä huomiota m. m. siihen,
että »liian äkillisesti ajamalla pois ruotsin annetaan
tilaa kolmannen kielen maahan tuomiselle». On
tehtävä työtä vain hiljaisuudessa vastaisia
parempia päiviä varten. — Tässä kirjevaihdossa esiinty-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
