Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pietari Päivärinta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Topeliuksen kansalliskristillisen hengen
läpitunkemaksi, sillä erotuksella vain, että se hänellä,
hänen sangen järkiperäisen luonnonlaatunsa
mukaan, suuntautuu miltei Meurmanin edustaman
käytännöllisen ja hyödyllisen kristillisyyden
palvelukseen. Pikku Mari Tintta-Jaakossa
esim. puhuu miltei niinkuin joku Topeliuksen
lastentarina — vaikka ilman tämän runollisuutta
— ja tekijä itse henkilöitään puhutellessaan
käyttää usein sananparsia, joilla hän ikäänkuin tahtoo
todistaa, että hän on hyvin lukenut silloisen
suomenkielisen kirjallisuutensa ja myöskin
ymmärtänyt luettavansa. — Metsä vastaa niinkuin siihen
huudetaan. Ja Pietari Päivärinta on tässä
suhteessa metsä, joka ensi kerran suomalaisen
talonpojan suulla ilmoittaa kuulleensa, mitä Snellmanin,
Lönnrotin ja Runebergin aikakausi on siihen
kaja-huttanut.
Tietysti hän ei kertaa kansallisen
herätyksemme syntysanoja aivan sellaisinaan.
Suomalaisena talonpoikana hän ottaa asian paljon
käytännöllisemmin kuin sen sivistyneet ajajat tuolla
pääkaupungissa ja yliopisto-piireissä, pyyhkii siitä
pois paljon kansallista romantiikkaa ja jättää
jäljelle pääasiallisesti vain sen, mitä hän kaipaa,
mitä hän tarvitsee ja mistä hän tuntee olevan
todellista hyötyä hänen omalle lähimmälle
ympäristölleen. — »Ei ollut kansassa mitään
kansallis-henkeä», valittaa hän entisistä ajoista. Mutta se
johtui hänen mielestään nähtävästi etupäässä
8 — Suomalaisia kirjailijoita.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
