Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - J. H. Erkko
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
tuotantoon. Oksasen kautta oli tähän jo ennen
häntäkin varsin kukoistavaan kansalliseen
laulu-runouteen, paitsi muuta, tullut lisäksi sytyttävä
»säkene» valtiollisesti itsetietoista suomalaisuutta,
Kiven kautta taas sen alla asuvan raamatullisen ja
kalevalaisen suomalaisuuden ensimmäinen suuri,
yksilöllinen elämäntunnustus. Mutta jo ennen
heitäkin oli suomenkielinen taidelaulu liikkunut
mitä erilaisimmilla aloilla. Ei puuttunut siitä
kauniita virsiä, yhtä vähän kuin liikuttavia
valitus-runoja ajan ahdingoista, ei hyödyllisiä ja
järkiperäisiä opetusrunoja, yhtä vähän kuin hilpeitä
hää- ja pöytälauluja, ei mietelmiä elämän ja
ijäi-syyden ongelmista, yhtä vähän kuin alkavan
kansallisen tietoisuuden aamusarastuksia.
Ensimmäisenä ja enimmän viljeltynä suomalaisen
kirjallisuuden haarana heijastelee juuri laulurunous
uskollisimmin koko suomalaisen kansallishengen
kehitystä, kunnes kertoma- ja näytelmärunous
vihdoin 1800-luvulla astuvat tähän
kunniakkaa-sen tehtävään omilla objektivisemmilla
taidekei-noillaan.
Olemme ennen merkinneet suomalaisen
met-sänhengen Kalevalassa, suomalaisen kylänhengen
Aleksis Kivessä humahtaneeksi. Jos me yhä
jatkamme samaa vertauskuvaa, voimme sanoa, että
Oksasen runous silloin merkitsee pitäjän
vallas-säädyssä tapahtuvaa kansallista herätystä,
Pietari Päivärinta taas sitä henkistä vallankumousta,
minkä ensimmäiset suomenkieliset sanomalehdet
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
