Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Arvid Järnefelt
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
enää viime aikoinaan kaukana Ellen Keyn
syventämästä pohjoismaisesta naiskäsityksestä, kuten
joku sanomalehti-kirjoitus osoittaa. Terve järki
tekee pitkin linjaa vararikon, jättäen tilaa
tunteelle, tunnelmalle, omalletunnolle, ja sitä tietä
vihdoin vaistolle, vieteille, aavistuksille ja aina
eteenpäin yhä salaperäisemmille ja
itsetiedotto-mammille sielun-ominaisuuksille.
Minna Canthin Anna Liisa, Juhani Ahon
Heränneitä, Arvid Järnefeltin H e r ä ä m
i-s e n i, kaikki ne ovat aivan yhden-aikaisia, kaikki
osoittavat ne uuden tuulenkäännöksen merkkejä
suomalaisessa kirjallisuudessa.
Juhani Aho menee jo Minna Canthia
pitemmälle, ei kuitenkaan vielä uskonnolliseen
tunne-elämään asti, jonka hän ikäänkuin tahallaan
jättää Arvid Järnefeltin asiaksi. Järnefelt jatkaa
vain sitä viivaa, jonka edelliset ovat alottaneet.
Heitä ei siis suinkaan voi pitää kansallisen
realismin alkajina meillä, sillä se alkoi jo Aleksis Kivestä,
joskin niin suuri ja merkitsevä osa heidän
tuotannostaan sattuu sen kukoistuskauteen. Pikemmin
voi sanoa kansallisen uusromantiikan heistä
alkaneeksi.
Järnefelt, jolle kaikki »kansallinen» on siinä
merkityksessä vierasta ja vastenmielistä kuin se
on outoa Toistoille ja koko nykyaikaiselle
sosialismille, joutuu kaikesta kansainvälisyydestään
huolimatta hänkin tätä tietä ainakin eräänlaisen
kansallishengen haarautuman palvelukseen: maalle
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
