Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Liite: Realismin loppu ja uusromantinen kirjallisuutemme
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
ennen oli kielletty, kaikesta, mitä esi-isät
olivat syntinä pitäneet ja juuri sen vuoksi
tyydyttämättömänä pyyteenä niin väkevästi kansan
nuoremman sydänten kasanneet. Sanalla sanoen:
elämänkoreudesta.
Ja niin tapahtuu, että suomenkielinen
kirjallisuus, joka kerran oli köyhyyden, pettuleivän ja
itsekieltäymyksen karuja hyveitä ylistänyt, nyt
astuu aivan toisellaisten elämän-arvojen
palvelukseen. Elämän täyteläisyys tulee sen
tunnus-sanaksi, voitollinen, dityrambinen sävel
sen luonteenomaisimmaksi äänilajiksi. Kuuma,
sensualistinen henkäys käy yli
suomenkielisen kirjallisuuden. Aisti-elämä, aisti-ilo,
aistikultuuri astuvat ensimmäisen kerran
suurina, tärkeinä elämänkysymyksinä Suomen
kansan eteen. Kristillisen maailmankatsomuksen
tallaama, herjaama, häväisemä ihmisluonto,
joskin usein vielä raakana ja viljelemättömänä,
ottaa sananvuoron suomenkielisessä
kirjallisuudessa, vaatien siinä täysiä kansalais-oikeuksiaan.
Yksilöllinen kauneus, yksilöllinen siveys,
yksilöllinen totuus kulkevat koko nuoren
polven yli näkymättöminä kylväjinä.
Kaikki tähtäävät samaan suureen päämäärään:
hellenismiin.
Ei niin, ettei vastakkaisiakin pyrkimyksiä olisi
ajassa havaittavana. Ateena ja Jerusalem
taistelevat ylivallasta, eivät ainoastaan koko
ajan-hengessä, vaan myös usein yksityisissä taiteilijasie-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
