Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
miéhen oisi volnnut paremmin häntä siottaa omaan
maahansa. Sitä toivottiin toeila muistelessamme
hänen äskenkin saaneen palkinnon eli toistuksen
Keisarillisesta armollisuuesta, ja tieläissämme hänen
hyvin tuntevansa sen vahinkon kuin hään tällä hetkellä
saattaa meille, ei ainoasti Opistollemme, multa
myöskin koko Suomenmaalle, sillä ettei täällä nyt ehkä
löyvyk yksikään jonka heti pantaisiin hänen siaansa,
koska juuri hänen tietomuksessa ei lie niin yhönkään
meistä varsin tarkoittanut mieltämme, (kennen siitten
liennöön vika?). Mutia jos meillä on syytäkin
kaivata tätä miestä, joka ei ainoasti opillisissa
harjoi-taksissa liyövytti opistomme, ja nuorukaisiamme,
mutta joka myös, kaikissa, aina vilpittömästi ja
ur-hollisesli piti totuuen puolta (josla myö hänestä
paljon piämme) niin aika on kerrankin vahinkonsa
palkihteva (sillä kyllä läällä miehiä löytyy
muitakin) ja Suomikin on kerran ehkä unehuttava sitä
joka aikanansa oli häntäkin unohtanut. Mutta jos
kohta ei tässä tapahtuisikaan, kuin sanalaskussa
sanotaan: "Suru sian siirtäjälle, murhe majan
muuttajalle", niin epäilemme kuitenkin kuka meistä,
tässä, lie kääntynyt suurempaan vahinkoon. Suomi on
kyllä kavottanut kunnon miehen, mutta Herra Nordström
on näin ite kavottanut isämmaansa, joka sana
tarkoittaa paljon; ja jos kuinkakin suloiseksi vieras
vielä näyttäisi, niin "oma mua mansikka, muu maa,
mustikka".
Toinenkin Opiston vanhempia on jää-liyväisiä
meille heittänyt. Opettaja, Yhteys-Neuvo
(Kollegii-Rädel) Ursin 011 ottanut meiltä eronsa, kauvan
Uissii oltuaan, paljon muuten muistcttuaan.
Mainittava on että molemmat nämät virka-kumppalit,
vicläik erkailcssansakin rajuuttivat ihlesäk eri-tavalla.
Toinen mänöö tästä tipo-tiehensä, kerran
poisi-eroi-teltuaan: toinen pysytteleiksen vielä siilienkin
toi-solla jalallaan opiston kynnyksen sisällä puolin.
Silla hänelle on annettu armollinen lupa vielä
vastakin olla osallisena Opiston Konsistoriumissa, kussa
häntä kaivattaneen (?)
%
Kuulaina sana Taiteillen eli Iha
aineitten .f) asettamisessa
Suomenmaassa, Ja Suomalaisista Taiturista eli
Ibant aj oista.
Kolmet sataa aastaikaa löytyi jo Suomessa
oppineita miehiä kaikellaisissa tietomuksissa, miehiä
jotka muissa maissa olivat tulleet kuultuiksi opinsa
tähen, ennenkuin asetettiin Suomessa oma Opisto
hyväksi Suomalaisillen. Sillä tavalla tulivat tievot
ja tietomukset jo 200 vuotta sitten julkisesti
istutetuiksi ja pysyteltyiksi Suomenmaassa, joihen monin-
Taiteet tahi Ihanneet (de sköna konsternaJ;
toinen sana tarkoittaa ulkonaista kauneutta
(teoltaan) toinen sisallista nieluimutta (nuhtaissaan)
Taituri, Ihantaja, (Konstnär), Taito (talang).
naista ja isoa hyövytystä ei yliönkään meistä saatak
olla ilman kiittelemätäk; mutta taijot eli taitomukset
ja ihantehet ovat vielä vieraat ja ouvot
koto-maassamme. Ei niin ettei niitäkään täällä löyvyk; mutta
niillä ei ouk täällä ma joa missään, eikä missäkään
kotoa tahi asuntopaikkoa, kussa heijät suojeltaisiin,
arvattaisiin, ja harjoittaisiin. Nykyiset ajat ovat
monessa tarkoituksessa varsin merkilliset tässä
Suomenmaassa, ja niinkuin toivomme meille onnelliset. Yksi
uusi henki on ikeän kuin herännyt meissä, ja meitä
herättänyt henkellisyyteen. Ei siinä kyllä meissä
syttyneen isomman ja palavamman rakkauen omaan
maahamme, joka monella tavalla osottaiksen
töissämme, toimessamme, ja harjoituksissamme, ja josta
0-lemme ikeän kuin uuestaan Suomalaisiksi syntyneet,
joka rakkaus on aina sitä myöten syttynyt meissä
suuremmaksi, kuta syvemmäksi se on painunut
mielessämme, taivuttamaan meitä kielemme puoleen 5
mutta meissä on myös, yli-kynttä puhuttu
ilmaun-tunut tulisempi lempeys kaikellaisihin tietoihin ja
taitoihin kuin on ennen meissä muka tavattu.
Ilolla kertoelemme sentähen tässä siitä
keskinäisestä liitoksesta, josta jo kauvan on ollut puhetta,
multa jota vasta näinnä päivinnä pääteltiin täällä
Helsinkissa, yksinäisten ystävien välillä, saahaksemme
muka toimeen ensimmäisen alun ihanneiten
istuttamiseksi Suomenkin maahan. Viimmeissä syksynä
0-livat Opiston nuorukaiset jo tuottaneet tänne
Pariisista muutamia varsin kauniita gipsissa tehtyjä
kuvauksia, kopioitetut Greekkalaisten parhaimmista
ihan-tajoista *). Siitten saatiin tänne, vielä samana
syksynä 10 Taulun-maalauksia, joita Opislo oli Ruotista
tuottanut, ja joihen joukossa oli meijän
maantiehemme Lauræuksenkin tekemiä **). Nyt ovat tässä monet
Tietojen ja Taitojen harjoittajat tehneet keskenänsä
liiton, sahaksensa jonku lliannes-yhistyksen toimeen,
toivoessaan meijän sillä (avoin, verkkaisillaan,
saavamme jotakuta jalompatakin säännöstä aikaan,
Taiteillen perustamiseksi ja turvaamiseksi, nauttimiseksi
ja viljelemiseksi Suomessa. Tässä tarkoituksessa ovat
päättäneet jokaisen tähän yhistykseen kuuluvan
Osakan 3:na vuonna maksamaan 5 Hupi. Hopeata
vuosittain. Näillä näin kootuilla rahoilla ostetaan
kauniita Tauluja, Piiruloksia, Kuormauksia, Kuvauksia,
m. m. isommasta arvosta, liijoinkin Suomalaisten
tekemiä, jos semmoisia suinkin saahaan. Tämmöisiä
ostetaan vuosittain Pää-toimituksen (Direktionen)
huolella ja toimella. Näitä asetetaan siitten
joksi-kuksi ajaksi kaikillen julkisesti nähtäviksi, jonka
perästä niitä poisi-arpoitellaan osakaisten välille», ja
toisia aina ostetaan siaan, joihen kanssa käytetään
samalek. Sillä lailla tarkoittaisiin kolmet asiata
*J Nämät maksoivat yhteseen 580 Ruplaa Hopeassa,
oli ainoasti 14 kappaletta . kaikkiaan; nimittäin S
Koko-kuvia (Statuer) Apollo, Diana ja Laocoon
joukkoneen; 4 Puol-kuvia eli Kuvan-päitä
(Byster) Kolmet Nioben tyttäriä, veljensä kanssa;
ja 7 Puol-koroituksessa (Bas-reliefer).
**) Nämät tnaksoivat yhteiseen 446 Rupi. Hopeassa;
joista Laurceuksen tekemiä oli ainoasti 6.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
