Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Suomal. Huoneen-hallitus Seuran, Opiston ja vielä
monen muunkin, joka Hallituksen luvalla semmoisia
muisti-eli kunnia-rahoja oli toimittanut; mutta
koska minä niin kovasti kielsin häntä, enkä antanut
hänellen neuvoa, mitenkä hään tässä asiassa piti
käyttäitemään, niin Iäksi hään pois pahoilla
mielin, ja sanoi niihen toistenkin suuttuvan häneen,
asi-atansa näin huonosti toimittuansa; kuitenkin pyysi
hään heijän puolesta lupaa, heijän saahaksensa
mi-nullen kirjuttamaan asioitansa; johon minä myöskin
myötistyin. Ostettuansa multa muutamia Run olan
runoilemiani, tuttavillensa jaettaviksi, läksi hään pois
sanalla, ei heittävänä asiansa sillään.
Niin kului taas muutamia kuukausia, niin tuli
jo toinenkin mies luokseni, se sanoi taas olevansa
Janakkalasta kotoisin. Hänen nimensä en muistak;
vaan sanoi olevasek lähetettynä talonmieheltä
Kustaa Paturilta Turenkin kylästä Janakkalassa,
pyytämään minua, hänen ja monen muihenki niissä
tiennoissa asuvaisten talonpoikiin puolesta, tulemaan
sinnek heijän puheellensa. "Koska kuulimme (sanoi
hään) teijän ei suostunneen heijän, Pamppalaisen
kautta tehtyyn pyytökseen, niin rukoilemme teitä
tulemaan sinne Helluntai-pyhiksi, jollon tahtoisivat
monesta pitäjästä olla koossa puhuttelemaan teitä
asioistansa, kyyvin tahtoovat maksoa teillen tullen
männen, niin myös kaikki mitä ravinnokseksi ja
kustan-nokseksi kuuluu, eikä heittävänsä vaivannekaan
mak-samatak. Minä vastaisin hänelle mulla olevan pahat
jouvot, niin ett’en mitenkä saattana tätä hänellen
luvata, paihti sitä oli vielä aikaisin tästä päättääkseni,
kosk’en tiennyt itekkään, elinkö vielä silloin, vaan
olinko jo kuoltuna; aattelinki jo itekseni, lempo sinne
mänköön tuntemattomihin joukkoon, tiennöön hänet
heijän neuvojaan ja aatoksiaan. Häänki osti multa
muutamia näitä Suomalaisia kirjoja, ja läksi
tiehensä.
Kului taas pari kuukautta, jo tuli mullen
postilla kirja kolmannelta mieheltä, joka oli Lammin
pitäjästä; se oli kirjutettu Isäntämieheltä Aatami Reitto
(Fredrik) Jaakkolaiselta, Jahkolan kylästä Lammilta,
kussa hään niinikeän "nöyrällä ja kaikkein
hellimällä sydämellä" oman ja monen muihenki puolesta
valittaa heijän ei taitanneen "itte työllä"
(käytöksil-lünsaP^niin millään tavalla osottoo mullen
rakkauttansa ja kiitollisuuttansa "neiden monijen urholliisten
hyväin kirjallisten vaikutusten eestä", jota minä olin
"Suomenkielen ja kansan valustukseksi, omain etujen
kattomata tehnyt ja toimittanut". "Niin (sanoi hään)
saan minä aivan yksinkertaisuudessa ilmoittaa meijän
halumme kiitollisuuteen, ja että sitä kaikki Suomen
kieltä rakastajain olen kuullut empivän {epäilevän?)
millä he taitasivat olla kiitolliset Herra Lehtoria
kohtaan. Mutta millä sen taitais tehdä? Kuivat on
suulliset kiitokset. Minun rakas Herrani, on jo
Suomalaisten taitoja ja tapoja nähdäkseen, kulkenut
monet pidemmät matkat, ja tehnyt suuret kulut itellensä;
niin minäkin toivossa rohkenen pyytää Herra Lehtoria
mailia Mellgrén, joka oisi kolmen neljän viikon
päässä valmistanut semmoisen kunnia-rahan.
vaivamaan vieläkin itsiänsB sillä että tulisitte
Lam-millen Helluntai pyhiksi, jos suinkin on mahdollista.
Niin tulkai minun Herrani tänne Helluntaiksi,
opit-tenhan täällä jotakin — tulkai jo
Helluntai-lauvan-taina yöksi Jahkolaan .... Jos nyt suinkin sopii,
niin tehkät hyvin ja tulkai koko pyhiksi tänne!
Tämä on meijän rakkaan sydämemme toivo"....
Lopulla kirjutti hään vielä: "Ja jos minun Herrani
tois vielä kansansa, sen meijän rakkahassa muistossa
olevan Herran Prohvessori Reinholt von Beckerin,
jollen sanokai sydämelliset terveyden toivotukset
Suomalaisilta" ... "Tämä on meijän korkein toivomme"
etc. etc.
Tämä Jaakkolainen oli minusta silloin, vielä
nimeksikin, varsin tuntematoin; nyt minä häntä
hyvinkin tunnen, — hään on yksi niistä
kunnollisim-mista ja kunniallisimmista miehistä meijän
talonpo-jallisessa säävyssämme, ei ainoastaan Hämeessä matta
myös koko suomenmaassa, kussa toivottava oisi, että
löytyisi muitakin hänen tapaisia.
(Vasta lisäksi).
liMva-klrjoltus †).
*JSelitys. Viimeinen Kuvakirjoitus,ja tamHn alku,
luetaan näin: "Nämät Iehet maksaa] tänfi vuonna
yksi Rupila Hopiassa; Ottaakat f ottako at J heitä,
luetka (lukekaat) niitä päästä-päähään, kattoka
kirjan sisälle. (Tämän selitys seuraa vastapäin).
HBL8I&KIS81, €. A. «ottluii, 1MO.
Iaoprimatur, G. üm
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
