Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
vän t «van (join hänn luelleloo "ansioksnm-n’*")
o-levan hyvä >ynnyl (rimhiin kunnollisen
Viikkosanoman"; sen eistäpä sp Suo-nalaiseslakin ennustaa
lulevait fi a r a i m |> i a lento-lehliä m"ijä;i maassa.
Mitäs sanollen semmoisesta mieheslä, jonka puli^el
juok-soo sinnek tänne, ja jonka ajalukset oval
huj-in-lia-jan, niinkuin »kanal Inn essä i’ .Myö kätilöisimme liälilä
höperöksi, niiesi nikkaa mietellömäksi; jonka
kiillämi-seslä niin kuin moilliuiisestiikin ei pieläk pil jon lukua.
Jöpa häänkin nyt, puolestansa, häpäisee lälä
Helsinkiläisiä, jota lorun tolvanaksi, päivittelee
li ei k k o - pä ä k s i. Mu I la eipä vielä sillä hyvä, jopa
hään nyi ilekkin alkaa vihastua läliän Kirj. S -uraan;
moi iiii (ikään kuin myökin) heijän lyhjyltänsä
ja lyöltömyyllänsä, jo-ilapi tulo:) vihloin niin
villiksi, jolla kysyy: "kerinenkö luvalla Seura on
iis-kallAnut painulloo r ti oli t a I a is i a kirjoja, niillä
rahoilla, joita ympäri maata on koottu ja saatu
Suomenkielen hyväksi;’" Jonka käytöksen sanoo
olevan var.-.in heijän aseluksiansa, ja asian luontoakin,
vastaan. (Eihän myö loki luola ouk tahtoina
il-moitloo, loivopssamnte meijän, jo vähemmälläkin
torumisella, saavan heitä taipumaan Suomalaiselle tielle).
Niinpä tämä ntiljtis soimaa heijäl, vielä siillenki
kerran, sanoillaan: "jos löytyy kirjoja suomeksi
valais-telun kansan varaksi, niin ovallenki, häpiäksi
Kirj. Seurailen, loimilplul yksinäisillä miehillä";
joka "loistan Seuran ainoasi i kantavan
Suomalaisen nimen". Sanokoon nyi lukia, kuka meistä
lie tuimempi ollut sanoissamme? Vaan eipähän
ennen meitä yksikään ouk, niin puolellakaan puheella,
Seuran laitoksia oikaislanut; mutia kilvollamalla vaan
kiittivät ja kelmi vai Inn hänlä, niinkuin hänen t o i—
miluksiansakin. Ja vielähän luo Kanavakin äsken
sanoi meijän pulleitamme "tupo-lurhiksi, eikä
ollenkaan Seuroa liikuttavia".
Vaan koska olemme nyi kerloineet niitä
nut-juksen pulieita, kussa löytyy väliä mieltä, niin lotla
taholten niiläkin väliä kuullaksennp, jolka
lulimuut-lansakin toimiltaavat, ja josta jo Aamulainenkin
muislullaa meitä. Niin sanoo hään e. m. "koko
Suomenmaassa tuskin löytyvän 10 henkeä, heisiä muka
jolka kirjoja oslaaval ja tukooval, jotkeivät myös
taijak Suomeakin lukea, jos siihen vaan väheäkään
tarkoittaisivat mieliänsä". Eipähän luota taitanut
i-tekkään, koska ei osanul oikeenkaan kirjutloo niitä
muulamia suomalaisia sanoja, joita hään
Suomalaisestamme olti kopioillaaksensa, ja jonka runollisia
puheita hään lukoo "raakaueksi". Johan myö ISssä
Numerossamme toistimme, Suomessa vähinnik
löytyvän 1000 vitka-mieslä, jotkViväl ymmärräk Suomen
puhella; arvalkeepas siilien milen monia muilla,
val-lasväeslä, ovat lähän kieleen laipumallomal. Uman
tälä on io muillakin, oikeen luvimlaskemisplla,
selitelty, niissä ruohlaiaisissa pitäjissä, meren
rannoillamme, jo löyly vän 1 h 0,000 henkeä ummikko
ruohla-laisia, ja kuin täl.än vielä luetaan sekä herrallisla
etlä muutakin kaupunkilaista, ja maalla oleskelevala
perin-ruohlalaisla kansaa, niin synnylläävät 200,000
ihmisiä, jolka eivät paljon ymmärräk suomalaisia
sanaakaan (keskuslele e. m. Renvallin ØrammaUkftUfFa
Uppsatser p. 17); niin näislä nyi nuljiis
naljus-ainö-asli sai 10 henkeä. Tästä ymmärrälten minkä
tapaisia oval nämäl nteijän moitlima-miehnl, yksi niin
kuin loinenkin, ja mila heijän puheensa maksaa —
ei hahla l opeekkoakaan; ja seilimoisel limkeiksi-n lanne
töitämme tulluiltaan, joissVi ouk heijän lukioiksikaan.
Eipä lullina lalonpoikakaan puhiik niin
mullin-mallin, ristin-rästin räyskytelek, kuin moni
ntiljus-n a ljus. Vaan eiköhän mies lie oliot juoviiksissaan ?
(Jos mieheksi hänlä muka sanoisimme) – koska horjui
sinnek-tänne, kallistui kuin nieren-kaisln; mihin
päätyi sinne päihtyi, niihin vajui sinne vaipui. Eli
arvelemme el.’ei lämä vaan lie ollttl muuan Kirj.
Seuran naaras-puolla. Niinpä se meistä näylU-ä kuin
oisi muka vanhanlainen paha nainen, joka hullujansa
"tileille hu[sntleloo. Sillä ilmankos se sanoo: "josko
sikisi (hänessä) syöpäläiset, sattuisi kuin sara-heinät,
niin eipä kuitenkaan Suomen kieli, niin milloinkaan,
saisik naultiaksensa laillisia etujansa, ja oikeuttansa,
ellVi vaimot lälä loimeen saisik". "Se on vaimo
(sanoo hään) joka miehen kasvallaa". Ennen tuskin
lapsen kasvattivat; vaan nyt, kuin oval joutuneet
Kirj. Seuran pariin, niin liesi lempo mitä eiväl vietä
synnyläk—siellä ollessaan i* Eiköhän se sen lähenki
lie sanomia: "nais-väkiä saa! lais aivan hyvin
ottoa lähän seuraan ilman minkään vuosi-rahansa
maksamilta k— ainoasti sillä puheella, jolla saisivatlen
heitä mieltyneeksi". ^Elkeä veikkois"! naurakeeJ
loiitiilamme loen perästä hänen putier-nsa, sanasia
sanaan). Vieläpä sanoo: "kuin kerran vaan Suomen
eukot rakastaaval Suomen puhella, niin ovat
Suomen a kal k i paljon enemmin loimillavia, kuin
kaikki Suomen miehet ja seurat yhteisesti" (lokkos
tiijäl.) Niin sanoo nuljus-naljus, ja semmoisia
nul-juksia ’ meill* on monlaik.
Oletlakos kuulleet Lieon kieltä, puhella
puoli-suomalaisen ? Saalien silä kuulla Kanavan 22:ssä
Numerossa; josta opillen tuntemaan "suovan
suomalaisen’. "Itserakas". — "Mullu valaistuin". —
"Lem-mestliissü". — "Tarkoituksesta munitun ansioksi". —
"Kannella" (Kantelella i’) — "Penseys omaiseen". "Met\U
t.uhlcee neitosessa hekkumtissa". — "Alai aurinkokin
nauraa, ja muita puita heiniä. Semmoinenkin mies
luloo meilä neuvomaan, Suomea opettamaan.
Ilmankos se oikeni "luskollaa" suomea ja Suomalaisia
lu-kiissaan. Hänen paisuva o m a ra k k a us, lukoo viaksi
kitlessä mikä on vika mielessään. Ja tämäkin rupeisi
meillen mielellään ’kielen puhislajaksi", jok’ei kelpaak
sanankaan söl m il läjäksi. Lieon k i mieti on heikko
kyllä, "ja helpoillaan. Hään haaslaapi kahappäin",
i-kään kuin nuljuskin. Silla vaikka ensin syyllää
kaikkein Suomessa loimileftiiihen Sanomain olevan,
ilman eroillamalak, "köyhiä, kerjäläisiä, kurjia, ja
ilkeitä", lit. m. niin hään siilien kuitenkin, yksitellen
luetellessa, kiilteä heijäl "innokkaiksi, suloisiisi,
ansiollisiksi, sukkela-sanaisiksi, ja kunnollisiksi", m. m,
IWLSIXKISSÄ, C. A. Cotlluad, 1840.
Imprimatnr, G. Rein.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
