Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
10
Muita istuttamattomina kasvavia puunlajeja, joita ei tavata
omina metsinä, vaan ainoastansa toisten puiden seassa, ovat raita
(salix caprea), pihlaja (sorbus aucuparia) ja tuomi (prunus padus),
kaikki kolme sangen yleisiä, vielä lehmus (tiliä parvifolia), joka
tavataan istuttamattomana pohjaseen päin 63° 40’ lev. saakka,
vahteri (acer platanoides), jalava (ulmus campestris), saarni (fraxinus
excelsior), omenapuu (pyrus malus), Suomen pihlaja (sorbus
fen-nica), jotka ilmaantuvat vaan etelä-osassa maatamme ja sielläkin
jotenkin harvaan, sekä lopuksi joukko pensaskasveja, esim. katuja
(juniperus communis), marjakuusi (taxus baccata), vaivaiskoivu
(hetula nana), paju (salix), jota sukua löytyy enemmän kuin 20 lajia,
pähkinäpuu (corylus avellana), joka menestyy pohjaseen päin 610
40’ saakka, heisi (viburnum opulus), aropaatsama (rhamnus
fran-gula), punakmisama (lonicera xylosteum), taikinamarjäinen
viina-pensas (ribes alpinum), vaaranvatukka (rubus idaeus), siestarpensas
(ribes nigrum), jonka pohjainen kasvuraja on 67° 20’ lev., ja
punamarjainen viinapensas (ribes rubrum), joka menestyy Suomen
pohjoisimmassa kulmassakin.
Paitsi ylhäällä luetellutta kotimaisia puunlajeja ja pensaita on
joukko muita ulkoa tänne tuotu ja ilman-alaan sovitettu.
Mainittakoon näistä lehtikuusi (pinus larix), josta muutamissa paikoin
löytyy yksin metsiäkin istutettuna, salavapaju (salix fragilis),
sireeni-puu (syringa vulgaris), Siperian hernepuu (caragana arborescens),
Tatarian kuusama (lonicera tatarica), saksanhaapa (populus alba),
palsamihaapa (populus balsamifera), kaprifolium (lonicera
caprifo-lium), hevosenkastanja (aesculus hippocastaneum) y. m.
Istutuksen kautta ovat myöskin seuraavat, varsinkin
eteläosassa maatamme sangen yleiset, hedelmäpuut ja marjapensaat
muuttuneet enemmän tahi vähemmän kotimaisiksi. Omenapuu (pyrus
malus), joka maan eteläisemmissä osissa tuottaa kelvollista
hedelmää. Pohjoispuolella 62° lev. se ei enää menesty hyvin ja 63°
lev. hedelmä kypsyy vaan hyvinä vuosina. Oulussa ja Torniossa
tavataan vielä omenapuita, mutta nämä ovat vaivaiskasvuisia eivätkä
kanna mitään hedelmää.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
