Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
19
Kuten tunnetaan, on vaimonpuoli useimmissa Europan maissa
lukuisampi kuin miehenpuoli. Ei missään, paitsi Ruotsissa,
epäsuhta sukupuolten välillä kuitenkaan ole niin suuri kuin Suomessa.
Maamme 1,767,191 asujamesta oli 859,625 miehiä ja 907,566
vaimoja, joka likimmiten tekee 1,000 miestä 1,056 vaimoa kohden.
Vanhempina aikoina eroitus sukupuolten lukumäärän välillä on
ollut vielä suurempi. Vuonna 1815 esim. luettiin 1079 ja vuonna
1840 1,064 vaimoa 1,000 miestä kohden. Syynä tähän epäsuhtaan
lienee niin hyvin miesten raskaammat ja usein
hengenvaarallisem-mat askareet kuin myös heidän epäsäännöllisempi elämänlaatunsa.
Juoppous, joka ylimalkain on tavallisempi pohjoisissa maissa
kuin eteläisissä, saapi uhrinsa etenkin miehisestä sukupuolesta.
Heikompi sukupuoli on kaikeksi onneksi — varsin harvoilla
poikkeuksilla — tästä paheesta vapaa.
Siviilisäädyn mukaan väestö jakaantui seuraavalla tavalla:
[-Miehenpuolta.
Vaimonpuolta.-]
{+Miehen-
puolta.
Vaimon-
puolta.+}
Yhteensä.
Nuorisoa alle 15 vuoden . 300,033 298,750 598,783.
Naimattomia yli 15 vuoden 233,530 233,942 467,472.
Naineita ja naituja . . . 298,555 290,041 579,596.
Leskimiehiä, leskivaimoja ja
eroitettuja . . . . . 36,507_84,833 121,340.
Summa 859,625 907,566 1,767,191.
Syntyväisyyden ja kuolevaisuuden suhteet Suomessa ovat
näyt-täyneet olevansa likeisimmässä yhteydessä maan viljantuotannon
kanssa kunakin vuonna. Kovien katojen perästä, joita näin
napapiiriä läheisessä maassa kyllä usein sattuu, on aina tullut
semmoisia vuosia, joita kulkutaudit, suuri kuolevaisuus ja vähäinen
synty-väisyys ovat telineet merkillisiksi; sillä välin kuin päinvastainen asian
laita on vallinnut hyvien satojen jälkeen. Kun muistamme, että
maanviljelys on ollut pää-asiallisin, jollei ainoa elatuskeino
verrattoman suurimmalle osalle maamme väestölle sekä että tuhansien
per-hetten, milloin tämä elatuskeino ei ole toteutunut, vielä viimeisiin
2*
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
