Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
25
kallista etua. Paitsi kristin-uskoon ja länsimaiseen sivistykseen se
pääsi osalliseksi perustuslailliseen valtiolaitokseen ja vapaamielisiin
asetuksiin. Suomalaisia ei kohdeltu valloitettuna kansana, vaan ne
saivat samat kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet kuin
Ruotsalaisilla oli. Suomen talonpoika pysyi vapaana maan-omistajana, ja
hänen polvistansa onkin lähtenyt sekä suurin osa maan keskisäätyä
että myös useimmat niitä aatelisia sukuja, jotka ovat jotain
toimittaneet maamme historiassa. Suuri, joskin silloisten
historiallisten olojen vaikuttama, haitta oli kuitenkin yhdistyksestä Ruotsin
kanssa. Ruotsinkieli joutui vähitellen kaikkien sivistyneiden
suomalaisten äidinkieleksi, ei ainoastansa siksi kieleksi, jolla suurin ja
paras osa maamme kirjallisuutta ulostuli, vaan myös koulujen,
hallinnon ja tuomio-istuinten kieleksi. Jokaisen suomalaisen, joka tahtoi
hankkia itsellensä korkeampaa sivistystä, täytyi niin muodoin
hakea sitä vieraalla kielellä. Uskonto puhui kuitenkin edellensä
julkisissa jumalanpalveluksissa kansan kieltä. Uskonpuhdistuksen
jälkeen (1527) käännettiin pyhä raamattu suomeksi. Suomalaisen,
tosin aluksi pää-asiallisimmasti vaan uskonnollisen, kirjallisuuden
synnytti kirkko, joka sen ohessa yleisen ja velvotetun lukutaidon
toimeenpanemisella tuli puustavia myöten koko kansan
opettajattareksi. Niin tasaisesti ja puolueettomasti kirkko on työskennellyt
kansansivistyksen hyväksi, ettei edellistenkään vuosisatojen kuluessa,
saatikka nyt, ole voitu mitä lukutaitoon koskee tehdä mitään
eroi-tusta maamme ruotsinkielisen ja suomenkielisen rahvaan välillä. Ne
eroitukset, jotka ymmärrykselliscssä ja taloudellisessa katsannossa
löytyvät eri maaseutuin asujanten kesken, selitetään kaikki
maantieteellisistä ja historiallisista oloista eivätkä ole missään yhteydessä
vallitsevan kielen kanssa.
Suomen yhdistys Ruotsin kanssa kesti noin 600 vuotta. Se
oli enimmältään myrskyinen aika, rikas koetuksista ja kärsimyksistä,
mutta myös voitoista ja kunniakkaista urotöistä. Uskollisesti
Suomalaiset silloin auttivat Ruotsalaisia sotaveljiänsä. Useat Ruotsin
sotahistorian kauniimmat lehdet, esim. Gustav II Adoltin ja
kolmen-kymmenvuotisen sodan ajoilta, ovat tulleet suomalaisesta
miehuullisuudesta ja kuoleman-ylenkatseesta. Yhdistettyjen maiden sisälli-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
