Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
27
Vähäinen Suomen kansa ei ole koskaan toimittanut eikä ole
voinut toimittaa mitään tärkcämpätä tehtävää mailmanhistoriassa.
Vahvempain naapurien keskellä se aikaisin kadotti valtiollisen
itsenäisyytensä. Sen historia tarjoaa kuitenkin harvinaisen näytelmän
kansanliitoista, jotka, joskin syntyneet väkivallan kautta, sentään
sittemmin ovat ylläpidetyt ainoastansa yhteisen hyödyn ja
keskinäisen uskollisuuden avulla. Kiitollisessa muistossa Suomen kansa on
aina säilyttävä ne suuret, arvaamattomat edut, jotka se sai
osaksensa Ruotsiin yhdistettynä. Mahtavata Wenäjää ja sen
ylevämielisiä keisareita tulee sen kiittää niin hyvin siitä että on saanut
pitää nämä edut loukkaamattomina kuin siitä että on saattanut vielä
laventaa ja enentää niitä sekä siten rakentaa tuolle annetulle
vapaamieliselle perustukselle. Ne siteet, jotka yhdistävät Suomea
Wenäjään, ovat tämän johdosta muuttuneet vuosi vuodelta yhä
lujemmiksi ja yhä useammiksi, sillä hyöty niiden säilyttämisestä ja
varjelemisesta ei enää ole yksipuolinen, vaan molemminpuolinen.
5. Valtiomuoto.
Suomen suuriruhtinanmaa on yhdistetty "VVenäjän
keisarikuntaan, siten että Wenäjän keisari aina on Suomen suuriruhtinas sekä
että molempien maiden ulkomaan-asiat ovat yhteisiä. Sisällisen
hallinnon ja oikeuden-olojen suhteen Suomi on valtakunta erikseen.
Sen perustuslaki, vanhimpia Europassa, nojautuu hallitusmuotoon
21 p:ltä Elokuuta 1772, yhdistys-ja vakuutuskirjaan’21 p:ltä
Helmikuuta ja 3 p:ltä Huhtikuuta 1781), keisari Aleksander I:sen
vakuutukseen Suomen asujamille 15/27 p:ltä Maaliskuuta 1809, jonka kaikki
seuraavat keisarit ovat uudistaneet, sekä valtiopäiväjärjestykseen
3/ir, piitä Huhtikuuta 1869.
Keisarin ja suuriruhtinaan on, kuten sanat asetuksessa kuulu-
vat, „valta hallita, rauhoittaa, vapauttaa ja puolustaa valtakuntaa;
aloittaa sotaa, käydä rauhaan ja liittoon ulkomaisten valtain kanssa;
tehdä armoa, antaa takaisin henkeä, kunniaa ja tavaraa; määrätä
korkeaa mieltänsä myöten kaikista maan viroista, jotka ovat koti-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
