Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
65
viljelytapa vielä yleisesti vallitsi, asui väestö isoissa, tiheästi
yhteen-rakennetuissa kylissä, eikä sillä ollut mitään jaettuja maita, paitsi
lähinnä kyliä sijaitsevia, vähittäin todellisiksi pelloiksi tehtyjä
ketoja. Nuo isot metsät olivat yhteistä omaisuutta, joissa itsekukin
kyläläinen sai vapaasti hakata ja polttaa kaskea. Nousevan
sivistyksen ohessa tämä asian laita kuitenkin vähitellen muuttui, siten
että yksityinen omistusoikeus laajennettiin ja rajoitettiin yhä
tarkemmin. Vanhimmissa maanjaoissa pidettiin niin paljon kuin
mahdollista kiinni olevista oloista, ja tilukset jaettiin, ilman
talonpaikkani aseman häiritsemistä, ainoastansa maanperän laadun ja
muiden luonnollisten etujen mukaan. Tästä seurasi, että eri
omaisuudet itsekussakin kylässä eivät saaneet tiluksiansa yhteen jaksoon,
vaan pirstattuina useihin vähempiin osinkoihin ristiin rastiin sekä
monasti pitkäin matkain päähän asuinpaikoista, jotka osingot
sittemmin aikojen kuluessa väestön enentymistä ja siitä
matkaansaa-tettua konnunjakoa myöten kävivät yhä useammiksi ja yhä
vähemmiksi. Kuinka epä-edullisesti semmoinen tilusten palotteleminen
tietysti koski maanviljelyksen edistymiseen ja vaurastumiseen, ei
tarvitse esillä pitää. Vasta kahdeksannentoista vuosisadan
loppupuolella pantiin isojako toimeen eli se jaonperustus, jonka mukaan
kukin talo saapi tiluksensa mitä mahdollisimmassa yhtäjaksoisuudessa
ja ilman muiden tiluksiin sekoittamatta. Isojako on Suomen
maanviljelyksen suhteen tehnyt ajanvaiheen. Sen vaikutuksia voidaan
havaita jo paikkaili ulkomuodossa, rakennustavassa ja peltojen
laadussa, jota paitsi se on nähtävästi edistänyt väestön ruumiillista ja
hengellistä terveyttä sekä aineellista vaurastumista. Isojaon kautta
nuo suuret, ahtaasti rakennetut, tulipalojen valtaan tavantakaa
joutuneet kylät ovat vähitellen kadonneet, ja niiden sijaan .011
ilmaantunut erillänsä olevia, yksinäisiä taloja, joiden väljemmät ja
sievem-mät asuinhuoneet sekä hoideltu ulkomuoto ovat jyrkkänä
vastakohtana edellisiin. Pellot ja niityt eivät enää ole hajullansa pieninä
kappaleina keskellä naapurien peltoja ja niittyjä, vaan yhdessä
jaksossa, ja metsät ovat niin ikään jaetut.
Veroituksen suhteen maa Suomessa 011 vanhastaan jaettu
perintö-, kruunun- ja rälssitilaahan. Jako ei riipu maan-omistajain
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
