Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
72
isompia ja lypsävät enemmän, mutta tarvitsevat runsaampaa ja
väkevämpää ruokaa, jonka tähden vielä pidetään eri mieliä siitä,
kumpaako lajia taloudellisessa katsannossa on edullisempi elättää.
Varmaa on kumminkin, että Suomen kaijalaji paremman hoidon
kautta voidaan saada sangen täydelliseksi. Maitotalouden suuri
edistyminen viime vuosina todistaa tätä osaavasti.
Vanhastaan ovat karjantuotteet, varsinkin voi, olleet Suomen
tärkeimpiä ja voitollisimpia ulosvienti-tavaroita. Maan laatu, sen
rikkaus luonnollisista niityistä ja laitumista, joissa aina löytyy
suolatonta juomavettä karjalle, 011 itsestänsä etupäässä edistänyt
karjanhoitoa. Toinen syy tähän on vielä ollut kaskenviljelykin. Ne
halmemaat, jotka yhtenä taikka kahtena vuonna ovat tuottaneet
viljasatoja, jätetään tämän jälkeen itsepäällensä ja kasvavat pian
uhkeata heinää, jota, missä se löytyy mättäitten, kivien ja
maape-räisten kantojen keskellä, viikate ei voi leikata, vaan joka tarjoaa
karjalle oivallista laidunta. Näiden laitumien suuruuteen katsoen
pitää rahvas Savossa ja Karjalassa lukuisaa karjastoa. Kesällä
lehmät siellä antavat lihavaa ja runsasta maitoa, mutta talvella
ne enemmän tai vähemmän näkevät nälkää ja ehtyvät.
Karjanhoito näissä paikoissa tämän johdosta melkein yksin-omaisesti
tarkoittaa maidontuotantoa; vähemmin teurasten kasvattamista. Maamme
eteläisissä ja läntisissä osissa niitynviljely on enemmin edistynyt ja
eläinten talviruokinto parempi.
Ne useat mitättömiksi menneet sadot, jotka sattuivat
1850-ja 1860-lukujen kuluessa, vaikuttivat, että karjanhoito sai yhä
suurempaa arvoa kansan taloudessa sekä että huomio enemmän kuin
ennen kääntyi tämän ansionlähteen parantamisen ja
voittollisem-maksi tekemisen puoleen. Etupäässä maan hallitus ryhtyi
tehok-kaimpiin toimiin maitotalouden edesauttamiseksi. Vuonna 1865
määrättiin kaksi valtion palkkaamaa kaijakkoa Kuopion lääniin,,
joitten velvollisuus on vuosittain matkustaa ympäri lääniä ja
itse-kussakin paikassa opettaa yhteisen kansan vaimoja valmistamaan
voita ja juustoja. Kun näiden karjakkojen vaikutus havaittiin
edulliseksi, asetettiin vuosina 1867 ja 1868 itsekuhunkin seitsemään
muuhunkin lääniin kaksi samanlaista karjakkoa yhtäläisillä tehtä-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
