Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
78
VIII Luokka,
Kivi-, savi- ja lasiteoksia.
Edellä on lyhykäisyydessä jo lausuttu muutama sana Suomen
kivilajeista sekä näiden käyttämisestä teollisuuden palveluksessa.
Rakennus-aineeksi, kuin myös muistopatsaiksi, pylväiksi y. m.
viljellään kraniitia maassamme yleisesti. Useat vanhemmat kirkot
ovat rästääsen saakka rakennetut luonnollisista, hakkaamattomista
kraniitijärkäleistä. Myöhempien aikojen isommat rakennukset
seisovat kaikki hakatun kraniitin perustuksella. Erinäistä
mainitsemista ansaitsee Helsingin Nikolainkirkon suurenmoinen penkeristö
ja suurenmoiset portaat, jotka syystä vetävät muukalaisten
huomiota puoleensa. Kovuutensa tähden ja sen kautta että sitä
saatetaan tehdä kiiltäväksi kraniiti on erinomaisen sovelias
koristuksiksi rakennusten sisustoissakin. Nuo kauniit, hienoksi hiotut
pylväät Turun entisen yliopistonhuoneen juhlasalissa ovat hakatut
lä-heisimmän seudun vuorista. Kauniita Suomen kraniitin näytteitä
ovat nhn ikään nuo neljä suunnattoman suurta pylvästä, kaikki
yhdestä kivestä, jotka kannattavat Helsingin uuden venäläisen
kirkon korkeata ja valoisaa kupulakea. Pietarissa ovat, paitsi paljon
muuta, Iisakinkirkon kraniitipylväät ja Aleksanderinkolonna
talvipalatsin ulkopuolella tuodut Pyterlahden kraniitilohkimoista.
Itsenäisenä elinkeinona harjoitetaan kivenhakkuuta
ainoastansa Helsingissä ja Wiipurissa. Parhaasta päästä teokset ovat
hautavaijoja.
Vajanssi-, posliini-, kaakeli- ja saviastia-tehtaita löytyy
maassamme lähes kaksikymmentä, joista kuitenkin vähimmät nimeksi
vaan eriävät hantvärkeistä. Suurimmat ovat Arabian
posliinitehdas Helsingin luona, jossa viime vuonna työskenteli 105 henkeä
ja valmistettiin tavaroita enemmän kuin 300,000 markan arvosta,
W. Andstinin kaakeli- ja vanjanasi tehdas Helsingissä sekä
Suot-niemen vajanssitehdas Käkisalmen luona, jossa vuonna 1875
työskenteli 60 henkeä ja valmistettiin teoksia 95,800 markan edestä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
