Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
ENSIMÄINEN LUKU.
Keskiaika.
Kristinuskon muassa tuli länsimainen taide Suomeen, ja koko katolisen
ajan, jonka loppuun historiassamme keskiaikakin luetaan, pysyi se milt’ei
yksinomaisesti kirkon palveluksessa. Tosin oli taiteen kirkollisuus
muuallakin yleisenä sääntönä; mutta maamme viljelemättömyys ja asukasten
köyhyys teki sen täällä luonnollisemmaksi kuin muualla. Ainoastaan kirkolla
oli se todellinen tarve, ne varat ja toimintaneuvot, joita taiteelliset yritykset
edellyttävät. Yksistään sen ja sen miesten ansioksi on siis luettava, että
meillä arvokasta ja maan oloihin nähden odottamatontakin aikaan saatiin.
Ymmärrettävää on toiselta puolen, ettei kirkollinen taide Suomessa voinut
saada mitään kansallista vivahdusta, vaan oli se kokonaan mahtavampien
olomuotojen kajahdusta. Tässä kohden on ainoastaan se seikka muistoon
pantava, että taiteellisellakin alalla johtavain kirkollisten vallanpitäjäin joukossa
jo varhain ilmaantui kotimaisia miehiä.
1. Rakennustaide.
Kun Henrik piispa tuli Suomeen uutta uskoa saarnaamaan, oli
roma-nilainen tyyli vielä vallalla länsi- ja pohjoismaissa. Siitä päättäen voisi
luulla meillä olevan kirkkoja, joidenka muodot olisivat tämän tyylin mukaisia.
Mutta todellisuudessa ei ole ainoatakaan sentapaista rakennusta säilynyt,
jollei lukuun oteta Lemböten kappelin raunioita Ahvenanmaan Lemlannissa,
jonka pienen suorakulmaisen rakennuksen pyörökaariakkunat viittaavat niin
aikaiseen syntyyn. Luultavasti olivat ensimäiset saarnahuoneet enimmiten
halpoja, aikoja sitten hävinneitä puisia rakennuksia, sillä tiedämmehän, että
ruotsalainen valloitus alussa hitaasti levisi ja vahvistui. Selvien
historiallisten tietojen mukaan rakennettiinkin vanhimmat kivikirkkomme yleensä vasta
1200-luvulla ja on siis tosiasiana pidettävä, että välitystyyli romanilaisen
ja gootilaisen taidetavan välillä väikkyvine muotoineen niissä esiintyi, vaikkei
rakennusten nykyinen asu sitä aina ehdottomasti todistakaan. Keskiaikaiset
kirkkomme ovat näet olleet niin monen muutos- ja uudistustoimen alaisina,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
