- Project Runeberg -  Sumalaisen Taiteen Historia Pääpiirteissään /
16

(1891) Author: Eliel Aspelin-Haapkylä
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

•16

t Luku. Keskiaika.

ja arvattavasti oli heissä samalla myöskin herännyt toivo silläkin alalla
jotakin kotimaassa toimia. Emme siis erehtyne, jos oletamme piispojen
vaikutuksen piilevän sen harrastuksen takana, jolla maalausten ohella nähtävistä
vaakunoista päättäen silloiset aateliset uhrasivat varoja kirkkojen
koristeluun. Epäilemättä maalattiin kirkkoja jo piispa Maunu Olavinpoika
Tavastin-kin (1408 — 50) aikana, vaikkei säilyneitä maalauksia ole voitu varmuudella
hänen pitkään hallitusaikaansa määrätä. Useimman kirkon maalauksellinen
koristus lienee kuitenkin syntynyt hänen jälkeläistensä Olavi Maununpojan
(1450—60), Konrad Bitz’in (1460—89) ja Maunu Stjernkorsin (1489-1500)
päivinä. Nimen omaan näyttää keskimmäinen näistä kolmesta olleen taiteen
ystävä.l)

Enimmät puheena olevista maalauksista ovat uskonpuhdistuksen jälkeen
joutuneet kalkkipeitteen alle, ja vasta kahtena viimeisenä vuosikymmenenä
tutkimus on niihin kääntänyt huomionsa. Sen johdosta on Uudenkirkon (1884).

Lohjan (1886), Taivassalon (1890) ja Rauman (1890—91);kirkkojen maalaukset
tulleet paljastetuiksi ja myös uudistetuiksi. Näiden ja lisäksi Hattulan
enimmältään peittämättä säilyneet maalaukset ovat siis täydelleen tunnetut. Sitä
paitse tunnetaan pienempi määrä maalauksia Sauvon, Paraisten ja Kumlingen
kirkoissa, joissa pari tahi kolme holvia on meidän aikaamme pelastanut
koristuksensa. Tämä kaikki on kumminkin vaan vähäinen osa siitä, mitä
tulevaisuudessa voidaan valloittaa tutkimukselle; sillä al-secco maalausten jälkiä
on myöskin tavattu Maskun, Nummen, Korpoon, Laitilan, Pohjan,
Rymättylän, Ekkeröön y. m. kirkoissa.

’) Jo Turun tuomiokirkon johdosta mainitun Konrad Bitz’in muistoksi oli v.
1823 revityn Siuntion sakariston päädyssä seuraava kirjoitus:

Kuv. 14. P. Henrik ja p. Manrarota. Taivassalossa.

Thä Biscop Conrad Bidze then Finska kyrkan styrde

Och kyrkor öfveralt i Finland bygga Iät,

Thä blef jag byggder och jag Petri Namnet ärfde.

1460.

R. Hausen. Ant. gj. u. e. antiqv. forskningsresa 1870. s. 8.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 01:53:18 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/taiteenhi/0026.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free