- Project Runeberg -  Sumalaisen Taiteen Historia Pääpiirteissään /
30

(1891) Author: Eliel Aspelin-Haapkylä
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

30

II Luku. Uusi aika Ruotsin vallan loppuun saakka.

valmiina vihittiin, mutta jonka peruskiven kuningas Kustaa IV Adolf itse
laski v. 1802. Päärakennus on kuivakiskoisesti suunniteltu. Ainoastaan
juhlasali, jonka keskeltä tynnyriholvinmuotoista, stukkikoristeilla rikkaasti
varustettua kattoa kummallakin sivulla neljä parittain asetettua granitipylvästä
kannattaa, ansaitsee kiittämistä — aikomaan kauniin suoja koko maassa.
Sen sommittelu ja koristelu on arvokkain muistomerkki mainittuna perustus-

Kuv. 21. Vaasan hovioikeuden rakennus.

vuonna maahan tulleen, sodan jälkeen tänne jääneen ja v. 1810 Suomen
en-simäiseksi rakennusten yli-intendentiksi nimitetyn arkkitehdin Charles Bassin
(s. 1772, k. Turussa 1840) vaikutuksesta.

2. Kuvanveistotaide.

Uskonpuhdistus katkaisi kerrassaan polykroomisten puukuvain tuonnin,
jota on kiittäminen siitä, että meillä keskiaikana levisi jonkunmoista
käsitystä kuvanveistotaiteesta. Ettei tämä taide kumminkaan ollut alkanut täällä
itää, todistanee se seikka, että tuskin koko Ruotsin vallan ajalta on
tunnettu suomalaista kuvanveistäjää, jonka voisi asettaa paraimpain maalaajain
rinnalle, vaan ovat nähtävästi kaikki merkillisemmät veistoteokset yhä
edelleen ulkomaalaisten käsialaa.

Alusta näyttää veistokuvain tarvekin olleen varsin vähäinen.
Tuotteliaisuuden merkkinä on vaan mainittava, että muutamat nimistä päättäen
ulkomaalaiset puunleikkaajat Juhana herttuan hovissa tammesta ja lepästä
valmistivat kuvia ja koristuksia sekä että 1500-luvulta tunnetaan yksi
vainajien kuvilla varustettu hautakivi, nimittäin Kustaa Fincken (t 1566) ja
Märtta Illen Kemiön kirkossa. Sen sijaan olot muuttuivat 1600-luvulla, sillä
aikakaudelle omituinen, renässansin yksilöisyyttä vapauttavasta virtauksesta
johtuva into koettaa taiteen avulla ikuistaa oman itsensä ja perheensä muis-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 01:53:18 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/taiteenhi/0040.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free