- Project Runeberg -  Sumalaisen Taiteen Historia Pääpiirteissään /
39

(1891) Author: Eliel Aspelin-Haapkylä
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

3. .Maalaustaide. 49

ten ja lahjoitti tuomiokirkolle Kristuksen kirkastusta kuvaavan maalauksen.
Vihdoin on tämän vuosisadan turkulaisista maalaajista mainittava Jokkim
Kröger (f 1697), joka on taitavasti muotokuvannut Tenholan kirkkoherran
Jonas Petrejuksen alttarin edessä polvillaan rukoilevana erään votiivikaapin
ovelle, jonka tämä on toimittanut edeltäjänsä Petrus Ingemaruksen kunniaksi.
Tilaajan tekemä Ingemarusta ylistävä runoelma kaapin sisällä on merkitty
v. 1684.

Kirkkojemme tilikirjojen nojalla voisi näiltä ajoilta mainita useita
muitakin maalaajia, joidenka taito riitti ainakin maaseutulaisten tarpeita
tyydyttämään, mutta koska on mahdoton lähemmin arvostella heidän kykyään,
olisi nimien luetteleminen turhaa vaivaa. Sijaa on tässä kertomuksessa
kuitenkin suotava Isonkyrön kirkkoherralle Isak Brennerille (s. 1603, k. 1670) ja
hänen kuuluisalle pojalleen Elias Brennerille (s. 1647, k. 1717), vaikka
jälkimäinen onkin milt’ei koko elämänsä ajan työskennellyt Ruotsissa. Isä oli pienenä
poikana ollut kaksi vuotta Juhana Messeniuksen oppilaana Kajaanin linnassa, ja
mahdollisesti oli siellä hänessä herännyt taipumus taiteelliseen toimeen ja
mui-naistutkimukseen, jonka taipumuksen hänen poikansa sai kotoa perinnöksi.
Ylistaron kirkossa on hänen muotokuvansa, jonka hän itse on maalannut
v. 1661. Meidän aikana tapahtuneen uudistuksen jälkeen ei sitä enään voi
tarkoin arvostella, mutta kuitenkin on se merkillinen todistus kaikkina
aikoina harvinaisesta seikasta, että nimittäin maalaispappi muiden toimiensa
rinnalla käyttelee sivellintä. Elias näyttää jo varhain oppineen piirustamaan,
sillä oltuaan muutamia vuosia Upsalan yliopistossa, pääsi hän yhdenkolmatta
vuoden vanhana muinaistieteellisen toimiston palvelukseen. Tämän viraston
puolesta matkusti hän vv. 1669 — 70 Ruotsissa ja piirusti hautapatsaita,
vaakunoita y. m. historiallisia muistomerkkejä ja muinaisjäännöksiä kirkoissa ja
linnoissa sekä seuraavina vuosina 1671—72 samaa tarkoitusta varten, mutta
mahdollisesti omalla kustannuksellaan. Länsi- ja Etelä-Suomessa Viipuriin
saakka ja sieltä palaten Hämeen halki. Tyytymättömänä palkkaansa erosi
hän sen jälkeen piirustajavirastaan ja rupesi miniatyyrimaalaajaksi. Tässä
taiteenhaarassa hän edistyi niin. että hän v. 1677 nimitettiin hovin
miniatyyrimaalaajaksi, johon virkaan sitä ennen aina oli kutsuttu ulkomaalaisia
taiteilijoita. Miniatyyrimaalausta käytettiin tähän aikaan paraasta päästä
muotokuviin, ja koska tapana oli lähettää kuninkaallisten muotokuvia
lahjaksi ulkomaan ruhtinoille, levisi Brennerin maine laajalle. Jopa koetti Ludvig
XIV houkutella pohjoismaista taiteilijaa palvelukseensa — tosiasia, joka yksin
riittää todistamaan hänen mestariuttaan. Nuo pienet muotokuvat ovatkin
erinomaisen hienosti ja somasti maalatut ja huolimatta mitättömästä koosta
on taiteilija osannut niihin luoda suurta elävyyttä ja selvää luonteenilmettä.
Että Brenner maalasi suurempiakin muotokuvia osottaa eräs votiivitaulu,
jonka hän lahjoitti W a as an kirkkoon v. 1693, samana vuonna kun hän
nimitettiin muinaistieteellisen toimiston asessoriksi. Itse taulu on hävinnyt,
mutta taiteilija on ikuistanut sen muiston omatekemällä vaskipiirroksella.
Tämän mukaan oli keskellä, puusta leikatun, soikean tammenlehtiseppeleen
sisällä, maanpallolla ja ristillä varustetun Kristuksen maalattu rintakuva ja
sen ympärillä tuollainen, niinikään puusta leikattu, uhkea lehtikehys, joka
tavallisesti koristaa tämänaikaisia kirkkoihin asetettuja vaakunakilpiä.
Lehti-kehykseen oli sovitettu viisi muotokuvaa sekä ylinnä .Jumalan heprealainen
nimimerkki ja roviosta nouseva feenikslintu J); alinna oli tulisoihtoja ja muita

’) Kun Brenner aateloittiin v. 1712. pani hän vaakunakilpensä yläpuolelle
kypärin ja sen päälle roviosta nousevan feenikslinnun.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Oct 18 15:04:55 2024 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/taiteenhi/0049.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free