Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
46
III Luku. Suomen omatakeisen kehityksen aika. 48
suuntaisen järjestelyn kautta merkillinen. Sen 372 jlk. pitkän fasaadin
kulmaosina kohoaa näet nelikerroksiset paviljongit ja muuten sitä koristaa 18
pilasteria sekä 6 keskelle asetettua vähän ulkonevaa pylvästä otsikkoineen,
kaikki joonilaista tyyliä. Jos laaja rakennus ulkopuolelta on jalojen
suhteittensa ja mahtavan suunnittelunsa kautta suuriarvoinen, niin on suojajako ja
tilankäytäntö sisäpuolella yhtä ansiokas, ja juuri tässä kohden, mitä
erilaisimpien vaatimusten sopusuhtaisessa tyydyttämisessä, väitetäänkin Engelin
palatsisommituksissaan osottaneen merkillisintä kekseliäisyyttä ja mestariutta.
Sen lisäksi tulee, että arkitehti itse määräsi rakennustensa koko koristelun
niin ulkoa kuin sisältä, jopa irtanaiseenkin sisustukseen asti, yhä
pienimmäs-säkin pitäen kiinni siitä, kreikkalaista taidetta uudistavasta tyylistä, joka
hänen henkensä lämmittämänä on luonut hänen teoksiinsa helposti tunnetun,
puhtaan taiteellisen leiman. Lähes samaan aikaan kuin senatin asunto,
valmistui saman torin eteläpuolella kenralikuvernörin talo eli nykyinen
raatihuone, Suomen sotaväen ylitarkastajalle määrätty, nykyinen
kenralikuvernörin palatsi Etelä-esplanaadikadun varrella, ja nykyinen kaartin pataljoonan
kasarmi sekä vielä toinenkin Katajanokalla sijaitseva meriväen kasarmi.
Kauniimmat näistä somista rakennuksista ovat molemmat viime mainitut.
Mutta ei tämän Engelin rakennustoimen alkuajan teoksia vieläkään ole
lueteltu. Senatintorin pohjoispuolella oli jo v. 1819 valmiina sittemmin
Ni-kolaikirkon suunnattoman suurien graniittiportaitten edestä väistynyt yhä
samaan tyyliin rakennettu, pylvästöillä koristettu päävahti (Corps de garde),
joten, kun otetaan lukuun muutamat torin eteläpuolella olevat yksityisten
kivirakennukset, tämä kaupungin sydänkohta jo 20-luvulla oli kolmelta
sivulta suljettu; neljäs oli määrätty yliopistoa varten. Puhumatta yksityisten
rakennuksista on vihdoin mainitseminen nykyinen „vanha" puukirkko (1826)
ja niinikään puusta, nykyisen „uuden teaatterin" paikalle, rakennettu
teaatteri-huone, joka myöhemmin siirrettynä muinoisen n. s. Turun tullin tienoille on
„Arkadiateaatterina" suonut suojaa suomalaiselle teaatterille ja nähnyt sen
kehittyvän eteväksi kansalliseksi taidelaitokseksi.
Tällä ihmeellisellä tuotteliaisuuden ajalla oli Engel Bassin eroamisen
jälkeen tullut Suomen yleisten rakennusten yli-intendentiksi, ja kun
Ehren-strömin johtama uudisrakennus-toimikunta v. 1825 hajoitettiin, joutui
jatkuvan toimen johto yksistään hänelle. Eikä uusia tehtäviä puuttunut. Jo
ennenkuin Turun palovuosi oli umpeen kulunut, määrättiin näet yliopisto
Helsinkiin muutettavaksi, ja Engelin tuli valmistaa sille tarpeelliset huoneukset.
Neljä vuotta myöhemmin (v. 1832) oli senatin tori suljettu läntiseltäkin
puoleltaan yliopistorakennuksella, palatsilla, joka kooltaan on senatin vertainen
ja fasaadiltaan samaan tapaan sommiteltu, mutta suhteittensa ja
joonilaistyy-listen erityisosiensa puolesta sitä keveämpi ja sirompi (kuv. 26). Jopa
sisustakin voittaa kymmenen vuotta vanhemman palatsin laitoksen. Rohkeasti
ja hienon taiteellisesti mietitty ja suoritettu on kolmen kerroksen läpi kohoava
vestibyyli, joka samassa määrässä voittaa senatin etehisen kuin
perusalaltaan puoliympyrän muotoinen juhlasali amfiteatralisesti asetetettuine
istuin-penkkeineen on senatin pleni-(yleisistunto-)salia suuremmoisempi ja ihanampi.
Tämän jälkeen kohosivat maasta toinen toisensa perästä yliopiston muut
rakennukset, joista vaan mainittakoon verraten pieni, mutta etäältä katsoen
melkoiselta palatsilta näyttävä tähtitornirakennus Ulrikaporin vuorella sekä
kirjastorakennus yliopiston itäpuolella. Tämä mestarin viimeinen teos on
suunnitelmaltaan nerokkaimmin ja taiteellisimmin ajateltu hänen luomistaan.
Mahtavaa arkkitraavia kannattaa rivi korinttilaisia puolipylväitä ja pilastereita
ja ylinnä kohoaa rakennuksen kupooli. Ulkopuolista järjestelyä vastaa
sisäpuolella kolme pylvässuojamaa. Moitittu on, että pylväillä rakennuksen sisällä,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
