Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
3. .Maalaustaide.
67
Godenhjelm kääntyi jo v. 1827 virkamiesuralta taiteesen, jossa Heideken
Tukholmassa oli ollut hänen ensimäinen opettajansa. Mainittuna vuonna
lähti hän Pietariin, opiskeli taideakatemiassa, muun muassa harjoitellen
vaski-piirräntöä, ja jäi sitten sinne maalaamaan kopioita Eremitage’ssa, muotokuvia
sekä pyhäin kuvia venäläisiin kirkkoihin. Y:n 1848 alussa muutti hän
Helsinkiin ja vaikutti täällä taideyhdistyksen (samana vuonna) perustaman
piirustuskoulun opettajana v:een 1869. Tämän sekä yksityisenkin opetustoimensa kautta
on hän parhaasta päästä ansainnut sijan taiteemme historiassa. Hänen
itsenäinen tuotteliaisuutensa on ollut verraten vähäinen. Omituisella, nuorempien
päiviensä miniatyyrimaalausta muistuttavalla, hurskaalla tekotavalla käsitellen
Kalevalasta ja Runebergin runoelmista otettuja aiheita (esim. »Väinämöisen
laulu" ja »Kuningas Fjalar") on hän kuitenkin edustanut ajan
isänmaallis-mielistä taidetta. Myöskin alttaritauluja on hän maalannut joitakuita
(Janakkalassa: ristiinnaulitseminen; Dragsfjärdissa: Kristus Getsemanessa).
Vaikka Ekman ei saanutkaan toimia taiteenharrastuksen puolesta
vilkkaammassa pääkaupungissa, vaan ainoastaan Turussa, on hän kuitenkin muitten edellä
pidettävä taiteen tienraivaajana tässä maassa. Jo varhain orvoksi jääden sai
hän nuorena kovaa kärsiä. Ensimäinen opettajansa piirustuksessa oli Finnberg
Turussa. V. 1824 lähti hän Tukholmaan tullakseen taideakatemiassa J. G.
Sandbergin oppilaaksi. Tukalista taloudellisista oloistaan huolimatta edistyi hän
hyvin ja sai palkintomitaleja toisen toisensa perästä. Laatukuva- ja
historia-maalauksen harjoittamiseen antauneena herätti hänen maalaamansa soma
»Taalain tyttö" ensiksi suurempaa huomiota. V. 1836 tuli hän akatemian
agree’ksi ja seuraavana vuonna sai hän matkastipendin kolmeksi vuodeksi.
Sitä ennen täytyi hänen kuitenkin ruveta Ruotsin alamaiseksi. Niin
tapahtuikin, ja hänen käyntinsä Suomessa 1837 (jolloin hän muun muassa osaksi
harjoitelmia tehdäksensä matkusteli Savossakin) näytti siis hyvästijätöltä
iki-päiviksi. Kuitenkaan ei mikään todista asian herättäneen huomiota hänen
isänmaassansa. Akatemian holhottina harjoitteli Ekman taiteellisia opintoja
Tanskassa, Hollannissa ja varsinkin Ranskassa Delarochen oppilaana. V. 1841
matkusti hän Italiaan, josta hän vasta v. 1844 palasi Ruotsiin. Ulkomaalta
oli hän Tukholman taidenäyttelyihin lähettänyt useita yhä jatkuvaa edistystä
osottavia tauluja, muun muassa »Hollantilainen sisusta" ja »Majoituskohtaus
30 vuoden sodan ajoilta", joista taideyhdistys Tukholmassa osti edellisen ja
kuningas Kaarle XIV Juhana jälkimäisen. Nämä molemmat oli hän
maalannut ennen Italian matkaansa. Siellä alppien eteläpuolella hän mieltyi
tuon niemimaan pittoreskiseen maalais- ja kaupunkielämään, joka tarjosi
niin runsaasti aiheita ajan romantillis-ihannoitsevalle taiteelle. Hänen
maalauksiaan kiitettiin silloin Ruotsissa samoin kuin myöhemmin Suomessakin
värinsä ja loistavain valaistuseffektiensä vuoksi. Maalaajan taipumusta
luon-nonkaunistamiseen ei tuona romanttisuudenkaan aikana hyväksytty.
Hänen ensimäisiä teoksiaan Tukholmaan tultuaan oli »Kansanjuhla
Söderman-lannissa", joka sekin joutui kuninkaalliseen kokoelmaan. Ekman valittiin nyt
akatemian jäseneksi, mutta ei se eivätkä muutkaan kunnianosoitukset voineet
häntä Ruotsiin ainaiseksi kiinnittää. Syyskuulla 1845 tuli hän Turkuun muka
käymään vaan, mutta sinne hän sentään elinajakseen jäikin. Ekman oli
toden-peräinen taiteilijaluonto, täynnä elämän voimaa ja intoa, ja hänen jäämistään
kotimaahan ei saata toisin selittää kuin siten, että tuo silloiselle Suomelle
omituinen isänmaallinen innostus oli häneenkin tarttunut. Hän huomasi nimittäin
itsellään olevan jotakin tehtävää täällä ja tarmonsa takaa hän siihen ryhtyikin.
Jo v. 1846 perustettiin piirustus-koulu Turkuun, jonka opettajana hän on ohjannut
lukuisien taiteilijanalkujen ensimäisiä askeleita. Se sekä ylimalkaan nuorten
innostuttaminen taiteesen oli toinen hänen tehtävistään, toinen taas oli saattaa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
