Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
3. .Maalaustaide.
77
syynä siihen, että kaksi nuorempaa kykyä etsiessään opetusta Diisseldorfissa
tuli niin sanoaksemme hänen maisemamaalauksensa perilliseksi. Ne ovat
M. Hjalmar Munsterhjelm (s. Tuuloisissa 1840) ja Berndt A. Lindholm (s.
Loviisassa 1841), jotka vielä tänä päivänä ovat suomalaisen maisemamaalauksen
pääedustajat. Munsterhjelm tuli Dusseldorflin pari kuukautta ennen
Holmbergin kuolemaa ja sai kohta Guden opettajakseen. Kun tämä mestari erosi
Diisseldorfin taideakatemiasta, kääntyi oppilas Oswald Achenbach’in puoleen,
mutta v. 1866 muutti hän Karlsruheen, jossa jälleen kolme vuotta nautti
Guden ohjausta. Itsenäiseksi taiteilijaksi varttuneena on Munsterhjelm
toiminut Helsingissä, ollen kuitenkin 1870-luvun keskivaiheilla pari vuotta
Mun-chenissä ja käyden 1880-luvun alussa Diisseldorfissa ja Parisissa. Jo
1860-luvulla oli maalaaja tehnyt nimensä tunnetuksi ulkomailla, jonne hän silloin
ja myöhemminkin on myynyt suuren osan taulujansa; suurempi osa on kuitenkin
jäänyt tänne kotimaahan, missä hän jo kauan on ollut yleisimmin suosittuja tai-
Kuv. 37. Hj. Munsterhjelm: Ensi lumi.
teilijoita. Munsterhjelmin useimmat taulut kuvaavat Suomen sisämaan, eritoten
Hämeen luontoa, josta hän mieluimmin valitsee aiheeksensa järven, joen tahi
puron elähyttämiä maisemia. Näitä maisemiaan hän erinomaisella taidolla
ja tekotavan siroudella esittää, milloin minkin vuoden- ja vuorokauden ajan
valaistuksessa, milloin kirkkaan, milloin pilvisen taivahan alla; mutta
säännöllisesti on idyllimäisen vieno runollisuus kuvan päätunnusmerkkinä. Hän
on ylimalkaan koko aikansa noudattanut tuota Diisseldorfissa opittua tapaa
sommitella taulu atelierissa osaksi harjoitelmain, mutta vielä enemmän
muiston avulla. Maiseman muoto ja viivat eivät kuitenkaan ole hänen
teoksissaan läheskään niin tärkeä puoli kuin väritys, johon hän ennen kaikkea
luottaa Suomen luonnon vaihtelevaa mielialaa tulkitessansa. Ainoastaan viime
aikoina on hän joskus yrittänyt n. s. ulkoilmamaalaustakin. Arvattavasti
näiden kokeiden johdosta ja tietysti myöskin uusimman maalauksen
vaikutuksesta ylipäätään on maalaaja viimeisellä vuosikymmenellä teoksissaan
noudattanut yhä heleämmäksi viritettyä väriasteikkoa. Munsterhjelmin taulut
ovat niin lukuisat — noin 5—600 — että eri teosten mainitseminen tuskin
voi tulla kysymykseen; taideyhdistyksen kokoelmassa on useita eriaikuisia,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
