Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Aasia
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
22 Aasia
16
saaneet suuren osan aikaisemmasta
sivistykses-tämme, Aasiassa saarnattiin ensimäiseksi niitä
kolmea monoteististä n. s. kirjauskontoa, jotka
ovat jakaneet keskenään maapallon, Aasiasta
ovat kotoisin useimmat kotieläimemme ja
viljelyskasvimme ja Aasiasta ovat kansainvaellukset
saaneet alkunsa. Onhan Eurooppa
maantieteelli-sestikin ainoastaan niemeke aasialaisesta
manteresta, ja ameriikkalaiset sanovatkin koko
mannermaata yhteisellä nimellä Euraasia. Jo
foinikialaiset tunsivat koko Lounais-Aasian rannikon
aina Indus-joen suuhun, ehkäpä Malakkaankin
saakka, ja heidän karavaanejaan kulki pitkiä
matkoja itäänpäin. Mutta vasta kreikkalaisten
kirjailijain teoksista saamme tarkempia tietoja
maanosan laadusta. Herodotos tunsi Induksen
sekä Ural-vuoret, ja Aleksanteri Suuren retki
laajensi tunnettua aluetta aina Ferghanaan,
Hindukusiin ja Intiaan saakka. Mutta hänen
jälkeensä ei tullut pitkiin aikoihin tilaisuutta
laajentaa maantieteellistä tuntemista.
Pohjoisten pelottivat laajat erämaat ja arot tekemästä
retkiä Syr-Darjan (Jaksartes) yli, mutta idässä
purjehtivat kuitenkin aleksandrialaiset laivurit
Etu-Intiaan asti, ja mausteita tuotiin aina
Isoilta Sundasaarilta saakka. Silkkiä tuli maitse
(„silkkiteitä") Mervin ja Babylonin kautta
Kiinasta, mutta itse maahan pääsi ainoastaan
joitakuita syyrialaisia ilveilijöitä ja muutamia
kauppiaiksi pukeutuneita lähettiläitä Antiokian
hovista. Keskiajalla saivat arabialaiset melkein
yksinään anastaa alueita Aasiassa. He
levittivät siellä Islamin oppiaan Turkestaniin ja
Taka-Intiaan saakka ja heidän kauppalaivojaan
purjehti Kiinaan asti. Vaelsipa maantieteilijä
Ibn Batuta koko Länsi- ja Etelä-Aasian halki ja
saapui viimein Kiinaan. Kaikkialla hankkivat
arabialaiset tarkkoja tietoja niistä kansoista,
joitten kanssa he tulivat tekemisiin, ja
varsinkin niitten ostokyvystä. — Ristiretkeilijät eivät
tosin tunkeutuneet syvälle Aasiaan, mutta
niitten aikana laskettiin kuitenkin perustus
italialaisten kaupunkien kaupalle Idän kanssa, millä
seikalla oli tärkeä merkitys tämän maankolkan
tuntemiseen nähden. Sen jälkeen kun
mongoli-laumat olivat syöksyneet Aasian yli ja
tunkeutuneet Eurooppaankin, seurasi verrattain
rauhallisia aikoja, sillä kansat olivat osaksi
kukistettuja, osaksi hävitysten masentamia.
Näihin aikoihin solmittiin kaikkialla
kauppasuhteita niitten kansojen välillä, jotka olivat tulleet
toistensa kanssa tekemisiin. Länsimailta
lähetettiin lähettiläitä, kauppiaita ja munkkeja
(esim. Rubruk, ks. t.) suur-kaanin pääkaupunkiin,
„kultaiseen telttaan", ja paavi uneksi voivansa
kääntää mongolit kristinuskoon, ja se
onnistuikin osaksi. Rikkaat kauppakaupungit
halusivat idän arvokkaita tuotteita, ja eurooppalaiset
hallitsijat toivoivat rauhaa ja liittoa mahtavan
itämaisen hallitsijan kanssa. — Erikoisen
kuuluisiksi ja tärkeiksi tulivat venetsialaisen
kauppiaan Marco Polon (ks. t.) matkat Aasiassa.
Ei kukaan eurooppalainen ole sitä ennen eikä
lähinnä seuraavina vuosisatoina oleskellut niin
kauan aikaa Aasiassa kuin Marco Polo.
Genualaisten vankina ollessaan hän kirjoitti
matkakertomuksensa (v. 1298), joka levisi
hyvin laajalle ja jota luettiin ahkerasti. —
Keskiajan kansoilla oli tarkoituksena saada Itä-Aasia
kristityksi, ja se onnistuikin niille siinä
määrässä, että kristinuskoa saarnattiin vapaasti
Kiinassa ja Pekingiin perustettiin arkkipiispan
istuin. Pian seurasi kuitenkin taantumus.
Kristinuskon olivat omaksuneet etupäässä korkeat
mongolilaiset virkamiehet, mutta nyt nousivat
kiinalaiset vieraita tunkeilijoita vastaan,
valtaistuimelle kohosi kansallinen hallitsijasuku Ming,
ja samalla alkoivat kristityille vaikeat ajat.
Kirkkoja ja luostareita tasoitettiin maan tasalle,
kristityt surmattiin ja kaikki yhteys Euroopan
kanssa lakkasi (v. 1346). — Uudella ajalla oli
Aasia uudestaan löydettävä. Kun Vasco da
Gama oli portugalilaisella laivastolla löytänyt
meritien Intiaan ja noussut maihin Kalkutassa,
v. 1498, alkoi Aasian löytöhistoriassa uusi
aikakausi. Portugalilaiset kulkivat rannalta
rannalle, taistelivat vastustavien alkuasukkaitten
kanssa ja saivat valtansa alle suuria osia
rannikkomaista Taka-Intiaan ja sen saariin
saakka. Kuuluisin näistä sankariseikkailijoista oli
Alfonso d’ Albuquerque. Portugalilaiset
saapuivat myöskin Kiinaan ja Japaniin. He saivat
kuitenkin pian kilpailijoita espanjalaisista,
jotka olivat tulleet Magalhäesin retken aikana
Molukeille, ja myöhemmin englantilaisista sekä
hollantilaisista. Hollantilaiset, jotka saivat
hyvin alentavilla ehdoilla tehdä kauppaa Japanin
kanssa, avustivat heidän palvelukseensa
antau-tuneitten tiedemiesten (saksalainen Kämpfer ja
ruotsalainen C. P. Thunberg) avulla Japanin
tutkimista, ja ulottivat löytöretkensä Ohotan
mereen saakka (de Vries). Nyt tulivat myöskin
venäläiset Ison valtameren rantamille. Donin
kasakat olivat jo v. 1577 alkaneet taistelun
nogai-tataarien kanssa, Ural-vuorten
itäpuolella. Kukistettuaan tataarien vallan
saattoivat venäläiset verrattain helposti levitä yli koko
Siperian, sillä sikäläiset luonnonkansat eivät
olleet nimeksikään sotaisia, ja maasuhteet olivat
suotuisia. Vuonna 1639 olivat venäläiset jo
Ohotan meren rannalla ja pian he
saavuttivat Amurinmaan ja Sahalinin saaren.
Venäläisiä retkikuntia kulki leveitä jokia myöten,
ja kun niissä oli runsaasti kaloja, seurasivat
venäläiset kalastajat näitten kintereillä. V.
164S löysi kasakka Desnev itäisimmän
niemen-kärjen, Kap Desnevin, ja uskalias retkeilijä
Habarov tunkeutui kauas Mandsuriaan. (vrt.
myös Napamaitten löytöhistoria). Vasta Con
kin retkien kautta Beringin meressä saatiin
selvä käsitys Aasian ja Pohjois-Ameriikan
välisestä rajasta. La Pérouse ratkaisi kysymyksen
Sahalinin luonnosta ja löysi hänen nimensä
mukaan kutsutun salmen. Täten olivat rannat
pääpiirteissään tunnettuja — pohjoinen on kuten
tunnettu monin paikoin vieläkin epävarmana.
Nyt alettiin tunkeutua rantamaakuntien
sisäosiin, mutta vasta puolisen sataa vuotta sitten
ryhdyttiin todenteolla tutkimaan maanosan
sisäosia. Tämä tehtävä ei ole vielä loppuun
suoritettu ; vielä on laajoja alueita, joitten luonnosta
on voitu saada tietoja ainoastaan
kiertoteitä. 18:nnen vuosisadan loppupuolella kulki
etevä saksalainen luonnontutkija Pallas laajalti
pohjoisessa Aasiassa ja julkaisi tutkimustensa
perustuksella hyvin arvokkaita teoksia. Vielä
kuuluisammaksi tuli Alex. von Humboldtin (ks.
t.) keisari Nikolai I:n toimesta tekemä retki sisä-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
