Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Achté ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
57
Achté—Acidum
58
jen ja ilmoitusten kautta välittömästi vallitsisi
ja johtaisi. Liike solui yhä sairaloisempaan
yltiöhengellisyyteen. Kun A. helluntaina 1740
oli saarnatessaan joutunut järisyttävään
huu-maustilaan, niin hän, pitäen itseään erinomaisena
ajanmerkkinä tuhatvuotisen valtakunnan ja
tuomion tulosta, luopui pappisvirastaan.
Noudettuna Turkuun vastaamaan menettelystään A.,
samalla kuiu vähitellen taipui raitistamaan
lahkolaismielipiteitään, esiintyi horjumattomana
uskonnollisen suvaitsevaisuuden asianajajana.
Sittemmin hän monien kokemuksien
kouluttamana luopui lahkolaiskannastaan ja jo ennen
asiansa lopullista ratkaisua tekemästään
pyynnöstä sai 1742 papinvirkansa jälleen.
Oleskel-tuaan pikkuvihan aikana Ruotsissa A. sodan
tauottua palasi Turkuun ja eli siellä aluksi
ilman vakinaista tointa, kunnes 1748 pääsi
linnan papiksi sinne ja 1753 kirkkoherraksi
Nousiaisiin, missä taidolla ja innolla työskenteli
kuolemaansa asti. Ollen näinä aikoina
Lounais-Suomen heränneitten luottamusmiehenä on A.
suuresti vaikuttanut sikäläisten
herätysliikkeit-ten johtamiseksi kirkollisen heränneisyyden
vakavaan uomaan. Laajakantoinen on ollut
A:n kirjallinen toiminta. Hänen kirjoittamansa
hartauskirjat ovat olleet paljon käytännössä
aina tähän asti, enemmin vielä hänen virtensä.
Jo ylioppilaana hän oli herättänyt huomiota
erilaatuisilla suomen-, ruotsin- tai
latinankielisillä tilapäärunoillaan. Poltettuaan 1735
maalliset runonsa omisti hän harrastuksensa
yksinomaan hengelliselle runoudelle. Säilynyt on
hänen virsiään joltinen määrä ruotsinkielisiä,
vaikka enimmäkseen painamattomina, sekä noin
pari sataa suomenkielistä, joita on ilmestynyt
useampia yhä uudestaan painettuja kokoelmia.
Tunnetuin on „Sionin Juhla-Wirret".
Runollisessa ja kielellisessä suhteessa A :n
suomenkieliset virret ovat yleensä varsin heikkoja; ne
ovat kuitenkin suomalaisen kansanomaisen
virsi-runouden ja -laulun pohjana yhä vielä. -— Isänsä
jälkiä Nousiaisten sielunpaimenena ja
virsirunoilijana kulki A:n poika Antti A. (k. 1810),
joka on toimittanut kansan suosion saavuttaman
kokoelman „Halullisten Sieluin hengelliset
Laulut". [Martti Ruuth, „Abraham Aehrenius" I;
Akiander, „Religiösa rörelser i Finland".]
2. Simo A. (1729-58), edellisen veljen, Sievin
kirkkoherran Simo A:n (nuoremman) poika,
joka palveli pappina Paltamossa ja
Pietarsaaressa, on myöskin tunnettu runoilijana, joka
mielellään ja verrattain taitavasti käytti
vanhaa suomalaista runomittaa. Hänen
huomattavin runollinen tuotteensa on 2,300 säettä
käsittävä runoteos „Uudet hengelliset runot
iäsnäolevaisista ja tulevaisista tiloista". [J.
Krohn, „Suomal. kirjallisuuden vaiheet".]
3. Henrik A. (1730-98), edellisen veli,
Kalajoen nimismies, oli myöskin runoseppä.
Häneltä on jäänyt joukko tilapäärunoja,
muodoltaan sujuvia, sisällykseltään lystikkäitä, jopa
vallattoman kevyitä. [J. Krohn, „Suomal.
kirjallisuuden vaiheet".] 31. R.
Aehté. 1. Lorenz Nikolai A.
(1835-1900), suom. sävellystaiteilija, kotoisin Porista;
tuli ylioppilaaksi 1856; eri kertoja harjoitteli
opintoja ulkomailla; perusti akateemisen
orkesterin Helsinkiin v. 1868, toimi suomalaisessa
Emmy Achté.
oopperassa osaksi orkesterinjohtajana osaksi
laulajana; Helsingin vanhan kirkon kanttorina
v:sta 1881. V. 1883 perusti johtamansa
Helsingin lukkari- ja urkurikoulun. Säveltänyt yhden
sinfonia-osan, konsertti-uvertyyrin, Regina von
Emmeritzin alkusoiton, introductionin ja fugan
orkesterille, Davidin Psalmin soololle, köörille
ja orkesterille; julkaissut „Musiikin
ensimmäiset alkeet kouluja varten" sekä koraalikirjoja.
Naimisissa v:sta 1875 Emmy Charlotta
Strömerin kanssa (ks. seur.).
2. Emmy Charlotta A., etevä suom.
laulutaiteilija, s. 1850 Oulussa, jossa hänen isänsä
oli kultaseppä. Jo
nuorena tyttönä
hän osoitti suuria
musikaalisia
taipumuksia ja erään
taiteenystävän
avulla hän sai
tilaisuutta,
käytyään ensin
Helsingin ruotsalaisen tyttökoulun ja
nautittuaan
laulunopetusta neiti
E. Meehelinin
luona, opiskella
ulkomailla, Pariisissa
J. J. Masset’n
johdolla ja
kon-servatorissa sekä
Tukholmassa ja
Dresdenissä (Lamperti, Hildaeh). Kun
suomalainen ooppera 1873 perustettiin, tuli Emmy A:sta
sen primadonna. Dramaattisella esityksellään,
jossa laulu ja näytteleminen tulivat mitä
täydel-lisimmäksi kokonaisuudeksi, valtasi hän
kaikkien sydämet. Johti omaa oopperayritystä
1831-92. Miehensä perustamassa lukkari- ja
urkurikoulussa hän ollut koulun perustamisesta asti
laulunopettajana sekä miehensä kuoleman
jälkeen (1900) koulun johtajana. Hänen
etevim-mät yksityisoppilaansa ovat hänen molemmat
tyttärensä Aino ja Irma.
3. Aino A. ks. Aekté.
4. Irma A., suom. laulajatar, synt.
Helsingissä 4 p. kesäk. 1887. Käytyänsä Helsingin
suom. yhteiskoulua, aloitti A. laulunopintonsa
äitinsä johdolla ja jatkoi niitä kaksi vuotta
Pariisin konservatorissa (prof. Duvernoyn joh
dolla). V.sta 1908 laulajattarena Dresdenin
hovioopperassa. Käyttää taiteilijanimeä Irma
Tervani. ’ O. il-o.
Acidimetria, haponmittaaminen. ks. A n
a-1 y y s i.
Åciditeetti (lat. acidum . = happo), emäksien
ominaisuus yhdistyä yhden tai useamman
happo-ekvivalentin kanssa (yksi- tai monihappoisia
emäksiä).
Acidum, lyh. Acid., hapon latinainen nimitys.
— A. aceticum, etikkahappo; A. arsenicum,
arsenikkihappo; A. arsenicosum,
arsenikki-hapoke; A. benzoicum, bentsoehappo; A.
bori-cum, boorihappo; A. carbolicum, karbolihappo;
A. carbonieum, hiilihappo; A. chloronitrosum,
kuningasvesi, suola- ja typpihappojen
sekoitus-(muutamiea metallien ainoa liuotusaine) ; A.
cbromicum, kromihappo; A. citricum, sitruuna-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
