Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Acotyledoneæ ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Adam de la Hale—Adansonia
64
pakunnan historia, nimenomaan sen neljäs kirj.i,
jolla on nimenä „Descriptio insularum
aqui-lonis", on varsin tärkeä ollen vanhimpia
Pohjoismaiden oloja koskevia historiallisia
lähdeteoksia ja sisältäen erittäinkin tietoja
kristinuskon ensimäisestä leviämisestä näille maille.
Tietonsa niistä oli Adam B. enimmäkseen
saanut Tanskan kuninkaalta Sven Estridinpojalta,
jonka luona oli käynyt. Suomi esiintyy tässä
teoksessa „Naistenmaan" nimellä, jossa
varmaankin piilee muisto kvenein 1. kainulaisten
heimosta. K. G.
Adam de la Hale [adä’ d’ la äl], liikanimeltä
„Kyttyräselkä", (n. 1240-87) Arras’n
kaupungissa, ransk. runoilija ja säveltäjä. Hänen
sievä paimennäytclmänsä „Jeu de Bobin et
Marion" on keskiajalta säilynyt vanhin
maallis-aiheinen draama. Sen parhaana viehätyksenä
ovat lukuisat laulukappaleet. Sen lisäksi A. on
kirjoittanut satiirisen kuvauksen
kotikaupunkinsa oloista „Le jeu d’ Adam ou jeu de la
feuil-lée".
Adam [adä’J, Adolphe Charles
(1803-58), ransk. suosittu oopperasäveltäjä, perusti
Pariisiin oman näyttämön „Théätre national".
I. K.
Adam [adä’J, Juliette, synt. L a m b e r
(s. 1836), ransk. kirjailijatar. Aloitti 1858
kirjalla „Idécs antiproudhoniennes sur 1’amour, les
femmes et le mariage." On sitten käsitellyt
useissa teoksissaan kirjallisia, historiallisia ja
valtiollisia aiheita sekä julkaissut joukon
novel-Uja ja romaaneja: „Mon village", „Paienne"
y. m. Vv. 1879-86 hän julkaisi aikakauslehteä
„La nouvelle revue", kirjoittaen siihen m. m.
valtiollisia katsauksia. Kirjailija Paul A. (ks.
t.) on häneh poikansa.
Adam [adä’J Paul (s. 1862), ransk.
romaanikirjailija. Hänen ensimäistä teostaan „Chair
mölle" (1885) syytettiin epäsiveeilisyydestä,
mutta oikeudessa kumottiin häntä vastaan
nostettu kanne. Myöhemmissä teoksissaan hän
esiintyy mystikkona tai sosialistina.
Romaanilla „La force" hän on aloittanut puoleksi
historiallisten romaanien sarjan.
Adamaua [-mä’-], muinoin F u m b i n a, maa
Keski-Afrikassa, Sudanin länsi-osassa,
Tsad-jär-ven eteläpuolella, n. 330,000 km2. Maa, jonka
lävitse Binue-joki virtaa, on viljavaa
ylätasan-koa. Asukkaat ovat pakanallisia neekereitä ja
muhamettilaisia fulbeja. Maa on jaettu
Englannin, Ranskan ja Saksan välillä. Entinen
pääkaupunki J o 1 a on Englannin alueella.
A. R. B.
Adamello f-e’-J, vuoriryhmä Ortler-alppien
itäpuolella. Siihen luetaan myös
Presanel-1 a-ryhmä (3,564 m).
Adamiitit, yhteinen nimitys useille
ensi-mäisten vuosisatain ja keskiajan lahkoille.
Niiden kerrotaan pitäneen yöllisiä kokouksia, joissa
osanottajat, palauttaakseen alkuperäistä
viatto-rauudentilaa, esiintyivät alastomina ja joissa
harjoitettiin sukupuolista hurjastelua. J. G.
Adams [ädams], Samuel (1722-1803),
poh-jois-ameriikkal. valtiomies, vaikutti pontevasti
Yhdysvaltain vapauttamiseksi Englannin
vallan alta ja oli sittemmin Massachusettsin
kuvernöörinä. Adamsia on sanottu Aineriikan
Cato’ksi.
Adams [ädamsj. 1. John A. (1735-1826),
Aineriikan Yhdysvaltain toinen presidentti,
puolusti useilla kirjoituksilla siirtomaiden
oikeuksia ja otti osaa itsenäisyysjulistukseen, kävi
lähettiläänä Euroopassa ja valittiin 1789 uuden
liittovaltion ensimäiseksi varapresidentiksi »ekä
oli 1797-1801 Washingtonin jälkeen sen
presidenttinä. — 2. John Quincy A. (1767-1848),
Yhdysvaltain presidentti, edellisen poika, toimi
lähettiläänä Pietarissa ja Lontoossa, tuli v. 1817
ulkoasiain valtiosihteeriksi ja oli 1825-29
Yhdysvaltain presidenttinä.
Adams [ädamsj, John Couch (1849-92),
engl. tähtitieteilijä, osoitti, että häiriö
Uranuksen radassa oli toisen vielä tuntemattoman
pla-neetin aiheuttama, jonka sittemmin Leverrier
keksi (Neptunus). 1858 A. tuli tähtitieteen
professoriksi Cambridgeen.
Adams Pike ks. Aatamin huippu.
Adamus Bremensis [-dä’- -me’-] ks. Adam
Bremeniläinen.
Adanson [adàsö], Michel (1727-1806) ransk.
luonnontutkija ja tutkimusretkeilijä, Réaumurin
ja Jussieu’n oppilas. Oleskeli v. 1745 jälkeen 5
vuotta Senegalissa, josta toi muassaan
suurenmoiset kasvi- ja eläintieteelliset kokoelmat.
Toimitti siellä myös arvokkaita ilmasto-, tähti- ja
kielitieteellisiä tutkimuksia. Myöhemmin
Ranskan tiedeakatemian jäsen. Teoksia: „Histoire
naturelle du Sénégal" (1757), „Familles des
plantés" (1763), „Histoire de la botanique et
plan des familles naturelles des plantés" (1864).
Hänen mukaansa antoi Linné apinanleipäpuulle
nimen Adansonia.
Adansonia f-ö’-J, Malvaceæ-heimoon kuuluvia
puita Afrikasta, Madagaskarista ja Austraa-
Adansonia digitata.
liasta. Tärkein laji A. digilata, A p i n a n 1 e
i-päpuu, b a ob ab, villinä troopillisessa
Afrikassa, viljeltynä Intiassa ja Etelä-Ameriikassa.
Ko’okas, 22 m korkea ja maailman paksuin puu,
jonka usein onton rungon ympärysmitta voi olla
48 m. Lehvästö hyvin laaja; pitkät lukuisat
haarat laskeutuvat omasta painostaan alaspäin,
niin että puu matkan päästä näyttää pieneltä
lehdolta. Muutamia puita Länsi-Afrikassa on
arvioitu 6,000 vuodon vanhoiksi. Puu valkeata,
erinomaisen pehmeätä. Lehdet kerrottuja,
sormi-lehtisiä; kukat yksinäisiä lehtihangoissa,
pitkä-peräisiä, riippuvia, valkeateräisiä.
Kurkkumai-sissa pitkistä peristään riippuvissa hedelmissä
150 suurehkoa siementä, kova puumainen kuori,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
