Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Adessiivi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
71
Adler—Adlercreutz
72
Adler [ä-], Georg (1863-1908), saks.
kansan-taloustieteilijä, 1900 professoriksi Kieliin,
suorittanut useita arvokkaita tutkimuksia
sosialismin ja sosiaalisten liikkeiden historian
valaisemiseksi. Hänen pääteoksensa on „Die Geschichte
des Sozialismus und Kommunismus", josta vain
ensimäinen nidos (1899) on ilmestynyt. A.
toimitti myös kokoelmaa „Hauptwerke des
Sozialismus und der Sozialpolitik". Suomeksi on
ilmestynyt: „Yhteiskunnallinen kysymys" (1905).
(J. F.)
Adler [ä’-], Victor (s. 1852), itäv.
sosiaalidemokraattisen puolueen johtomiehiä. A.
hylkäsi lääketieteelliset opintonsa ja ryhtyi
toimittamaan Wienissä perustamaansa
sosiaalidemokraattista sanomalehteä „Arbeiterzeitung".
Adlerberg [ä-], alkup. ruots. suku, lähtöisin
Upsalan arkkipiispasta Olof
Svebiliukses-t a, jonka pojat 1684 aateloitiin A:n nimisinä.
S:n pojanpoika Erik muutti Vironmaalle, tullen
suvun venäläisen haaran kantaisäksi.
1. Vladimir Fedorovits (1793-1884) A.,
kreivi, kenraali, ministeri, Erik A:n pojanpoika,
synt. Viipurissa. Otti osaa 1812-14 vuosien
sotiin. Tuli 1817 suuriruhtinas, sittemmin keisari
Nikolain ajutantiksi ja pian läheiseksi uskotuksi.
Oli 1842-57 postilaitoksen päällikkönä ja
1852-72 keisarill. hovin ja keisarill. omaisuuksien
ministerinä; nimitettiin 1843 jalkaväen
kenraaliksi ja korotettiin 1847 kreiviksi. Valtiollisiin
asioihin A. ei paljoa vaikuttanut, vaan
käytettiin häntä etupäässä keisarill. perheen
yksityisasioissa; keisarillisten läheisenä ystävänä hän
pysyi Aleksanteri II:kin aikana, vaikkei
hyväksynytkään tämän uudistuspuuhia. — 2.
Nikolai A. (1819-92), kreivi, kenraali, Suomen
kenraalikuvernööri, e-dellisen poika, kuoli
jouluk. 25 p. 1892.
Siirtyi luteril.
kirkosta kreikk.-kato-liseen. Käytyään
läpi keisarill.
paa-sikoulun hän 1837
tuli
Preobrazen-skin kaartinryk-mentin vänrikiksi.
Otti 1841 ja 1844
osaa taisteluihin
Kaukaasian
vuoristolaisia vastaan ja
1849 Unkarin
sotaretkeen. Palveli
sitten Tonavan
armeijassa ja
Krimissä. Tuli 1857 kenraaliajutantiksi.
Nauttien Aleksanteri II:n suurta luottamusta A.
toukok. 1 p. 1866 nimitettiin Suomen
kenraalikuvernööriksi. Alussa hän ei näkynyt täysin
käsittävän Suomen oloja, mutta myöhemmin hän
oli avullisena useiden tärkeiden uudistusten
toimeenpanemisessa. M. m. on osaksi hänen
vaikutustaan kiittäminen siitä, että Suomi 1878 sai
oman sotalaitoksen. Oli sairauden vuoksi
pitemmän aikaa useita eriä virkavapaana. A., joka
1870 oli tullut jalkaväen kenraaliksi, sai
Aleksanteri II:n kuoltua 1881 eron viroistaan.
Elämänsä loppupuolen hän oleskeli Miinchenissä.
Palestiinaan tekemältään retkeltä saamiaan vai-
kutelmia hän kuvaili teoksessa „En Orient.
Impressions et reminiscences" (1867). K. B:dt.
Adlerbeth [ä-], 1. Gudmund Jöran A.
(1751-1818), ruots. kirjailija, kustavilainen
aka-deemikko, tunnettu varsinkin roomalaisten
ru-noilijain Horatiuksen, Vergiliuksen ja
Ovidiuk-sen taitavana ruotsintajana. Kirjoitti myös
teatterikappaleita (ooppera „Cora och Alonzo" ja
murhenäytelmä „Ingiald Illråda") ja jätti
jälkeensä tärkeitä historiallisia muistiinpanoja.
Kallistui loppuiällään vapaampaan suuntaan
niinhyvin runoudessa kuin politiikassa. — 2.
Jakob A. (1785-1844), ruots. muinaistutkija,
edellisen poika, „göötiläisen koulun" perustaja
ja sen monivuotinen sihteeri. Julkaisi m. m.
Eddan ja „Vaulundurs saga"n.
Adlercreutz-s u k u polveutuu Tuomas
Eeri-kinp. Teuterströmistä, joka oli kotoisin
Teutarin talosta Lohjalta ja Kaarle XI :n
aikana palveli reduktsioni-virastossa, jolloin
ostamalla tiesi hankkia itsellensä suuren
maaomaisuuden ja 1701 aateloitiin nimellä Adlercreutz;
k. 1710. — 1. Henrik Tuomas A.
(1732-1801), edellämainitun pojanpoika, antautui
nuorempana virkatoimissa oltuansa maanviljelijäksi
omistamillaan Boen, Sjundbyn y. m. tiloilla.
Otti osaa pariin vapaudenajan valtiopäiviin ja
on jättänyt jälkeensä tekemiänsä
muistiinpanoja aikansa tapauksista, antoi Porthanille
tietoja Suomen maantieteestä y. m. —
„Histo-riskt-politiska anteekningar af H. T.
Adlercreutz 1743-1796", Hels. 1888.
2. Kaarle Juhana A. (1757-1815),
sotapäällikkö, syntyi Kiialan kartanossa lähellä
Por-voota 27 p. huhtik.
1757. Ajan tavan
mukaan jo lapsena
sotapalvelukseen
ruvettuansa, hän otti
1788-90 Savon
prikaatissa osaa Venäjän
sotaan,
kunnostautuen erittäinkin
Porrassalmen ja
Pirttimäen taisteluissa.
Nimitettiin 1792
everstiluutnantiksi, 1796
everstiksi ja 1804
päälliköksi
vastapes-tatulle uudelle
rykmentille, joka sai
hänen nimensä. 180S
vuoden sodan
syttyessä A.
nimitettiin toisen prikaatin päälliköksi, jona otti
osaa pääarmeijan peräytymisretkeen
Pohjanmaalle. Armeijan yliajutantin kreivi
Löven-hjelmin jouduttua vangiksi 16 p. huhtik.
määrättiin A. hänen sijaansa ja tuli näin
Klings-porin, lähimmäksi mieheksi. Jo kaksi päivää
sen jälkeen hän Siikajoella asettui vastarintaan
pKälietunkevia venäläisiä vastaan ja sai heistä
voiton, jota sitten seurasi toinen Revonlahdella.
Joksikin aikaa sota nyt sai toisen muodon:
pe-räytymisretki muuttui voittoretkeksi. A:n
ansioksi ovat nimenomaan luettavat Lapuan ja
Alavuden kauniit päivät 14 p. heinäk. ja 17 p.
elok. Mutta venäläisten ylivoimaa vastaan, jota
johti heidän uusi päällikkönsä Kamenski, A. ei
Nikolai Adlerberg.
K. J. Adlercreutz.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
