Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Aeronautiikka ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
81
Aeronautiikka Aëtius
82
Aeroliitti ks. Meteoriitti.
Aeromekaniikka (kreik. aëV = ilma, ja
me-klianè’ = välikappale), oppi kaasumaisten
kappaleiden tasapainosta ja liikkeistä; a. muodostaa
osan mekaniikasta ja jakaantuu aerostatiikkaan
ja aerodynamiikkaan.
Aeronautiikka (kreik. aëV = ilma, ja nantes =
merimies), ilmapurjehdus (ks. t.). —
Aero-nauti, ilmapurjehtija.
Aeroplaani (kreik. aëV = ilma, ja lat. plänus
= tasainen), lentokone, vrt. Ilmapurjehdus.
Aeropommi (kreik. aé’r = ilma, ja pommi),
räjähdys- ja polttoaineilla täytetty pommi, joka
ilmapallolla lasketaan vihollisen päälle.
Aerostaatti (kreik. aë"r = ilma, ja stato’s =
asetettu), ilmapallo, lentokone.
Aerostaattinen puristin, kaksipohjainen
silinteri, jossa ilmapaineen ja jonkun nesteen
(veden, alkoholin) avulla pulvereista y. m.
puserretaan ekstrakteja.
Aerostatiikka (kreik. a&r = ilma, ja stato’s =
asetettu), oppi kaasumaisten aineiden
tasapainosta.
Aerotaksis (aë’r = ilma, ja taksis = järjestys),
ilman, nimenomaan hapen, vaikutus organismien
liikuntosuuntaan.
Aeroterapia (kreik. oë’r = ilma, ja
therape’u-ein = parantaa), ilman käyttäminen
parannuskeinona.
Aerotropismi (kreik. ae’r = ilma, ja tre’pein
= kääntää), atmosfäärisen ilman vaikutus
kasvi-osien kasvusuuntaan.
Ærugo [èrü’-] (lat.), kuparinhome; ce.
crystal-lisata, kiteinen kupariasetaatti; ce. nobilis,
patina (ks. t.).
Æs [ch] (lat.), kupari, pronssi; ce. cyprium,
kupari (vanhalla ajalla saatu Kypros-saarelta) ;
ce. ustum, lääkkeenä käytetty kuparisulfidi tai
kuparioksidi.
Æschines ks. A l s k h i n e s.’
Æschylus ks. A i s k h y 1 o s.
Æesculapius [éskulà’-] ks. A s k 1 e p l o s.
Æsculus [&-], Sapindaceæ-heimooa kuuluvia
puita pohj. lauhkeasta vyöhykkeestä. 1500-luvun
keskivaiheilta Länsi-Euroopassa viljelty Æ. hip-
Æsculus hippocastanum.
A. Kukka. B. Halkaistu kukka. C. Hedelmä. D. Siemen.
pocastanum, hevoskastanja
Pohjois-Krei-kan vuoristoseuduista. Puu erittäin kovaa;
lehdet 7-sormisia, suuria; valkeat, punakirjavat,
hyvänhajuiset kukat kauniissa kartiomaisissa
kukinnoissa. — Hevoskastanja-nimi lie johtunut
turkkilaisten tavasta syöttää hevosilleen tämän
puun siemeniä.
Æthalium septicum [-ä’-] ks.
Limasienet.
Æther ks. Eetteri.
Ætheroleum ks. Eetteriset öljyt.
Æthicus Istrialainen mainitaan erään
myö-häislatinan kielellä säilyneen
maailmankerto-muksen (kosmografian) tekijänä; kirjan on,
käsikirjoitusten tiedonannon mukaan,
kreikkalaisesta alkuteoksesta iyhennellen latinaksi
kääntänyt presbyteri Hieronymus. Tekijä siinä
kertoo matkustaneensa muun muassa kaukaisissa
pohjoismaissakin ja antaa oudonnimisistä maista
ja kansoista outoja, osaksi satumaisia tietoja.
— Teoksen syntyperästä ja arvosta on oltu eri
mieltä. Useimmat tutkijat ovat tulleet siihen
päätökseen, että kreikkalaista alkutekstiä ei ole
ollut olemassakaan, vaan että kirja on
kauttaaltaan valheellinen sepustus, kirjoitettu n.
7:nnellä vuosis. j. Kr. Teiset taas, niink.
teoksen viimeinen julkaisija Wuttke, ovat koettaneet
todistuksilla tukea kirjassa olevia tietoja sen
syntyperästä ja ovat sitä mieltä, että sen on
kreikasta kääntänyt kirkkoisä Hieronymus
(kuoli 420) ; samoin on koetettu todistaa, että
Æ:n kertomuksilla on ainakin jotakin arvoa.
Niinpä on suom. tutkija K. Grotenfelt,
Æthicuksen outoja juttuja seulomalla, koettanut
osoittaa, että muutamat niissä olevat tiedot
kohdistuvat Suomeenkin („Munitian saari") ja sen
silloisiin asukkaisiin (muka koirankuonolaiset
„cananealaiset"). [K. Grotenfelt, „Aithikos
Istrialaisen matkakertomus Suomesta ja
Pohjoismaista" (Valvoja 1895).]. O. E. T.
Æthusa [-ti’-], Umbelliferæ-heimoon kuuluvia
putkikasveja. Meillä puutarhoissa ja
kaupunkien luona kasvava joks.
harv. Æ. cynapium, h
u-kanputki, tunnetaan
3:sta riippuvasta
pikku-sarjan suojuksesta,
tum-manvihreistä, kiiltävistä lehdistään ja
muserretusta kasvista
lähtevästä sipulinhajusta. Se
on myrkyllinen,
huumaava ja aiheuttaa
syötynä mielenhäiriöitä
jopa kuolemankin.
Edellä käypiä oireita ovat
nauru, sydämentykytys,
oksennus ja uni.
Aëtius [-e’-] (395-454), room. sotapäällikkö,
synt. Moesiassa, oli nuoruudessaan panttivankina
oleskellut länsigoottien ja hunnien luona. Kohosi
Honoriuksen ja Valentinianus III :n aikana
valtakunnan korkeimpiin virkoihin, mutta sai
toisesta sotapäälliköstä Bonifaciuksesta vaarallisen
kilpailijan, jonka kuitenkin v. 432 surmasi.
Hänen täytyi silloin paeta hunnien luo, mutta palasi
v. 433 hunnilaisen apujoukon kanssa ja pakoitti
nimittämään itsensä patriisiksi, konsuliksi ja
ylipäälliköksi. A. hallitsi nyt 20 vuotta Rooman
Æthusa cynapium.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
