Tietosanakirja / 1. A-Confort / 101-102 (1909-1922) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Afzelius, 3. Arvid August - Aga ...

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Arvid Aug. Afzelius

3. Arvid August A. (1785-1871), ruots.
pappi, runoilija ja tiedemies, „göötiläisen liiton”
jäsen. Käänsi
vanhemman Eddan
ruotsiksi, julkaisi (E. G.
Geijerin kanssa
yhdessä) kokoelman
ruotsalaisia kansanlauluja
„Svenska folkvisor
från forntiden" ja
toimitti painosta 11
nidettä puoleksi
historiallisia tarinoita
„Svenska folkets
sago-häfder". Häaen omista
runoistaan
mainittakoon „Neckens
polska"; (suom.
„Kultaisessa kartanossa —"),
kirjoitettu
kansanlaulun säveleen. V. T.

Aga (turk.), herra, päällikkö, sotilaallinen
virkanimi Turkissa.

Agaatti ks. Akaatti.

Agalaktia (kreik. kielteinen o, ja gala =
maito), maidon erittymisen puute äideillä.

Agallocha f-ga’1-J ks. A 1 o ë.

Agamedes ks. T r o p h o n i o s.

Agamemnon [-memnön], kreik. tarusankari,
Atreuksen poika, Mykenain kuningas (niin
Homeroksen mukaan, myöhemmässä runoudessa
hän usein esiintyy Argoksen kuninkaana),
kreikkalaisten ylipäällikkö Troian sodassa.
Kymmenvuotisesta sodasta palanneen sankarin surmasi
Homeroksen kertomuksen mukaan hänen
vaimonsa Klytaimestran viettelijä Aigisthos (ks.
t.) ; myöhemmin (VI ja V vuosis. e. Kr.)
kärjistyi taru siihen, että Agamemnonin surmasi itse
Klytaimestra, kostaakseen Iphigeneia nimisen
tyttären uhrin (vrt. Iphigeneia).
Agamemnonin murhan kostoksi taas hänen ja
Klytaimestran poika Orestes surmasi äitinsä (vrt.
Orestes). Taru on antanut runsaasti aiheita
runoudelle, varsinkin attikalaiselle
tragediaru-noudelle (esim. Aiskhyloksen tragediakolmikko
Oresteia).

Luultavaa on, että A. alkuaan on ollut erään
muinaisen jumalan nimi, jonka palveluksesta
kirjallisuudessa on säilynyt vain harvoja jälkiä.

O. E. T.

Agamidae [-V-], eräs sisiliskoheimo
paksu-k ie li sten alalahkossa. Levinneet ainoastaan
itäiselle pallonpuoliskolle ollen yleisiä
varsinkin Intinssa ja Austraaliassa. Yleisimmin
tunnettu laji lienee intialainen lentävä
lohikäärme (Druco volans).

Agaminen (kreik. kielteinen a, ja gamos
-naiminen) on kasvi, joka ei suullisesti lisäänny.
Sellaisia ovat monet alhaisimmista kasveista,
mutta myöskin esim. itiökantaiset sienet
(Basi-dioin ycetes).

Agamoncecia (kreik. agamos = naimaton, ja
oikos = koti), kaksineuvoisten ja suvuttomien
kukkien esiintyminen samalla kasvilla.

Aganippe /-i’-/, runottarille pyhitetty lähde
nelikon-vuorella Boiotiassa.

Agapanthus
pa’-J, Liliaced-heimoon [-kuuluva kasvisuku. Varsi suomuinen lyhyt
juurakko, lehdet ruusukkeisia, leveän tasasoukkia,

kukat sarjassa vanan latvassa, joks. isoja
sinisiä, harvoin valkeita. Useat lajit suosituita
huonekasveja. Kotimaa Etelä-Afrikka.

Agape
ga’-J (kreik.), rakkaudenateria, joit»
ensimäinen kristillinen seurakunta iltaisin vietti.
Yksityiset seurakunnan jäsenet toivat [-ruokavarat, jotka sitten yhteisesti nautittiin. A.
päättyi usein ehtoollisen viettoon. Aikaisin
ilmaantui väärinkäyttöä (1 Kor. ll20-2a), mikä
aiheutti ensin ehtoollisen erottamisen a:n
yhteydestä (2 vuosisadalla) ja myöhemmin
rakkau-denateriain jäämisen käytännöstä pois. J. G.

Agapetus [-è’-] („rakastettu"), kaksi paavia:
A. I (535-536), areiolaisuuden ja
monofysitis-min innokas vastustaja; A. II (946-955),
vahvisti 948 Hampurin arkkihiippakunnan oikeuden
pohjoismaiseen lähetysalueeseen.

Agar-agar on väritöntä hyytelöä, jota
saadaan keittämällä muutamia punalevä-lajeja
vedessä. Sitä käytetään tavallisen gelatiinin
asemesta taloudessa, hektografimassaksi y. m.
teknillisiin tarpeihin. On Robert Kochin aloitteesta
saanut laajan käytännön alustana
bakteerivilje-lyksissä n. s. pululaskulttuureihin. Yleisesti
käytetty kasvit, mikroskooppisten preparaattien
valmistukseen. — Tärkeimpiä a.-lajeja:
Ceylon-a. Gracilaria lichenoideksesta, M a k a s s a r- eli
Java- a. Euchema spinosumista,
Japanin-a. Gelidium cornelimistä., Gloeopeltis tenaxista
y. m. lajeista.

Agardh (ägard). 1. Karl Adolf A.
(1785-1859), ruots. luonnontutkija, matemaatikko ja
kirkon mies. Tuli 1807 matematiikan
dosentiksi ja 1812 kasvi- ja taloustieteen professoriksi
Lundin yliopistoon. Myöhemmin hän siirtyi
kirkolliselle alalle ja tuli piispaksi Karlstadiin, jossa
kucli. Oli sangen tuottelias tieteellinen
kirjailija, etenkin kasvitieteen alalla, jossa varsinkin
hänen leväteoksillaan on perustava ja uudistava
merkitys. Kasvit, teoksia: „Dispositio algarum
Suecia;" (1812), „Synopsis algarum
Scandina-viae" (1817), „Systeina Algarum" (1824),
„Ico-nes algarum Europæarum" (1835).
Jumaluusopillisia: „Ora förhàllandet mellan Jobs bok och
judendomens anda" (1841), „Om de heliga
evan-geliernas uppkomst och sanning" (1842).
Kansantaloustieteellisiä: „Granskning af
statseko-iiomiens grunder" (1829), „Om absolut och
subjektiv rikedom" (1831), „Försök tili en
statseko-nomisk statistik öfver Sverige" (1852-63). —
2. Jakob Georg A. (1813-1901), edellisen
poika, joka niinkuin isäkin otti levätutkimuksen
erikoisalakseen. Kimitettiin 1834 dosentiksi ja
1847 professoriksi kasvitieteessä Lundin
yliopistoon. Erosi 1879. Hänen pääteoksensa ovat:
„Algae maris Mediterranei et Adriatici" (1842)
ia ennen muita etevä „Species genera et ordines
algarum" (1848-1001), joka on systemaattisesti
järjestetty esitys levien suuresta kasviryhmästä,
„Theoria systematis naturalis plantarum"(1858).
Lahjoitti 1895 Lundin kasvitieteelliseen museoon
lierbarionsa, jonka levä-osasto todennäköisesti
on maailman laajin.

Agaricaceæ, helttasienet, heimo
itiökan-taisten (Basidiomycetes) sienten luokassa.
Tuntomerkkejä: Itiöemä useimmin lakkimainen,
kannallinen. Sen alapinta säteettäisten
helttojen muodostama, joita itiölava, hymenium,
peittää. Muutamilla suvuilla on itiölava jo ensi ai-

Arvid Aug. Afzelius.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>