Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Agnes ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
111
kehittämällä kulkuneuvoja, järjestämällä
tullimaksuja, näyttelyillä, maanviljelysopetusta
parantamalla, maanviljelystä tarkoittavia seuroja
avustamalla j. n. e. — Maata viljelevän väestön
tilan parantaminen on aina ollut kaikkien
sivistysvaltioiden tärkeimpiä tehtäviä. Yleensä on
tähänastinen a. tarkoittanut poistaa esteitä maan
vapaan käyttöoikeuden tieltä, viimeisimpänä
aikana on vastaisiakin pyrkimyksiä ollut
huomattavissa. Maan hankkimiseksi tilattomille
vaaditaan pakkoluovutuksen käytäntöön ottamista;
metsän vapaata käyttöä rajoitetaan
ankarammalla metsälailla y. m. Uudenaikaisen
agraari-politiikan kolme pääkysymystä on: pääoman ja
maanomistuksen välisen suhteen uudestaan
järjestely, tilallisten ja tilattomain suhteiden
uudistus ja hyvien markkinain hankinta
maanvilje-lystuotteille ynnä tarvittavien ostotavarain
hintojen alentaminen. (J. F.)
Agraaripuolue, puolue, joka harrastaa ja
ajaa maanviljelyksen ja maanviljelijäin etuja.
Saksassa näiden etujen harrastajia sanotaan
tavallisesti agraareiksi. Saksan agraariliike
alkoi 1860-luvun lopulla ja 1870-luvulla. V.
1876 tämän maan agraarit ottivat viralliseksi
nimekseen „Deutsche Steuer- und
Wirtschaftsrcformer" ja laativat oman ohjelman. Oltuaan
alkuansa vapaakaupan ystäviä Saksan agraarit
vuodesta 1879 lähtien ovat vaatineet
tullisuoje-lusta maanviljelyksen ja karjanhoidon
tuotteille. Heidän voimakkain järjestönsä on ollut
v. 1893 perustettu „Bund der Landwirte", joka
sai alkunsa siitä tyytymättömyydestä, minkä
valtiokansleri Caprivin kauppasopimukset
(1891-94) synnyttivät Saksan maanviljelijöissä. V.
1902 siinä oli noin 250,000 jäsentä, mutta
sittemmin se on ollut taantumassa. Ranskassa
agraaripuolue on edustanut hyvin pitkälle
menevää suojelustullipolitiikkaa, jota sen johtaja
Jules Méline ollessaan pääministerinä 1896-98
koetti toteuttaa. Tanskassa maalaisten etuja
edustaa v. 1893 perustettu „Dansk
agrarfore-ning", Ruotsissa v. 1895 perustettu „Sveriges
agiarförbund", jolla vista 1903 on nimenä
„Sveriges landtmannaförbund", Norjassa v.
1896 syntynyt „Norsk landmansforbund".
Suomessa perustettiin v. 1906 agraaripoliittinen
puolue, joka otti nimekseen maalaisliitto
(ks. t.) J. F.
Agraarit (lat. agrä’rius = peltoa,
maanviljelystä koskeva) ks. Agraaripuolue.
Agraffl (ransk.) solki, naispuvun koriste. —
Kokennust., rauta, jolla kiviä pidetään koossa;
koriste kaaren huipulla tai ikkunanpielessä.
Agrafia (kreik. kielteinen a, ja gra’phein =
kirjoittaa), puuttuva kyky kirjoittaa kirjaimia ja
sanoja oikein henkisen terveyden ollessa muuten
häiriintymättä. M. O-B.
Agram (kroat. Zagreb, unk. Zägråb).
1. Komitaatti Kroatiassa. — 2. Pääkaupunki
Kroatiassa lähellä Savea, kahden rautatien
varrella, 72,895 as. (1906). Kaupungissa sijaitsee
Kroatia-Slavonian kuningaskunnan hallitus, ja
sinne kokoontuvat näitten maitten valtiopäivät.
Yliopisto, eteläslaavilainen tiedeakatemia,
roo-malais-katolinen arkkipiispa y. m. Kaupunki
on hyvin rakennettu, ja vanhassa
kaupunginosassa on monumentaalisia rakennuksia, kuten
goottilainen tuomiokirkko ja arkkipiispan linna.
112
Kaupunki harjoittaa vilkasta teollisuutta
(tupakkaa, nahkaa, pellava- ja silkkikankaita) ja
kauppaa (viljaa, viiniä ja tupakkaa). A. R. B.
Agrell f-e’-], Alfhild Teresia (s. 1849)
ruots. kirjailijatar, saanut 1880-luvulla Ibsenistä
vaikutusta avioliittodraamoihinsa („Dömd",
„Räddad"), antanut vilkasta puheenainetta
novelleillaan („Lovisa Petterkvist"). V. T.
Agressiivinen (lat. ad = luo, ja gradior =
astua), päällekäypä, hyökkäävä.
Agricola /-»’-/, Cneius Julius (40-93),
roomal. sotapäällikkö, syntyisin Galliasta.
Oltuansa konsulina hän tuli v. 78 Britannian
käs-kynhaltiaksi, jona hänen onnistui vahvistaa ja
laajentaa Rooman valtaa tällä saarella ja m. m.
hänen laivastonsa purjehti ensi kertaa koko
saaren ympäri. Hänen toimintaansa Britanniassa on
hänen vävynsä, kuuluisa historioitsija Tacitus,
eri kirjasessa kuvaillut. Epäluuloinen
Domitianus kutsui hänet v. 85 sieltä pois. K. G.
Agricola [-i’-], Georg (oikea nimi Bauer)
(1490-1555), mineralogian perustajia ja etevä
metallurgi, synt. Glauchau’ssa (Saksissa).
Kaupunginlääkäri ja pormestari Chemnitzissä.
Kirjoittanut tärkeät, kauan käytetyt teokset „De re
metallica" ja „De natura fossilium". Edv. Hj.
Agricola [-i’-], Johann (1492-1566), synt.
Eislebenissä; 1515-26 Wittenbergissä, sitten
rehtorina ja pappina syntymäkaupungissaan,
myöhemmin taas Wittenbergissä ja lopulta
Berliinissä. A. oli huomattava uskonpuhdistuksen
apumies ja etevä saarnaaja, mutta kunnianhimoinen
ja riidanhaluinen. Mielipiteillään lain
merkityksestä uskovaiselle hän tuli antinomistisen
riidan aiheuttajaksi. J. G.
Agricola
i’-J, Mikael, Suomen [-uskonpuhdistaja ja suomalaisen kirjallisuuden isä, s. v.
1508-10 välillä Torsbyn kylässä Pernajan
pitäjässä, jossa isä Olavi Simonpoika eli
kalastajana. Käytyään koulua Viipurissa hän sai
kir-jurintoimen piispa Martti Skyttellä. Täällä
hän sai kuulla Pietari Särkilahden saarnaavan
ja tutustui tämän evankelisiin mielipiteisiin.
Skytten avustamana hän sitten pääsi
(1536)Wit-tenbergiin, jossa tutki jumaluusoppia ja kieliä
itse Lutherin ja Melanchtonin johdolla.
Saavutettuaan maisterinarvon v. 1539 A. palasi
samana vuonna kotimaahan mukanansa todistus
Lutherilta, että hän oli „opiltaan, kyvyltään ja
tavoiltaan erinomainen nuori mies". Heti kotiin
palattuaan tuli A. Turun katedraalikoulun
rehtoriksi johtaen koulua 9 vuotta etevällä tavalla.
1548 asetettiin hänet iäkkään Skytten
apulaiseksi. Tämän kuoltua kaksi vuotta myöhemmin
annettiin piispan tehtävät Aille, mutta vasta 1554
hänet lopullisesti nimitettiin piispaksi Turun
hiippakuntaan, josta Viipurin hiippakunta
Kustaa Vaasan käskystä erotettiin. Elämänsä lopulla
hän joutui valtiollisiinkin toimiin, ottaen osaa
lähetystöön, joka 1557 kävi Moskovassa
neuvottelemassa Ruotsin ja Venäjän välillä
solmittavasta rauhasta. Kun rauha oli solmittu,
palasivat lähettiläät Suomeen. Tällä paluumatkalla
kuoli A. Kyrönniemellä Viipurin läänin
Uudenkirkon pitäjässä huhtik. 9 pinä 1557. Hänet
haudattiin Viipurin tuomiokirkkoon. 1908
paljastettiin hänelle muistopatsas samassa
kaupungissa. Agricola oli naimisissa Brigitta
Olavintyttären kanssa. Tästä avioliitosta
Agraaripuolue—Agricola
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
