Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ahlström ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
125
Ahlström—Ahnfelt
126
Antti Ahlström.
sella ranskalaisella ulkoilmamaalauksella oli
verrattain vähän vaikutusta hänen
ihannoitse-vaan tekotapaansa. Taiteen opetuksen alalla on
härellä suuret ansiot. E. R-r.
Ahlström, Antti (1827-96), suom.
liikemies ja lahjoittaja, synt. Merikarvialla ’/n 1827,
jossa hänen
vanhempansa, talollinen ja
kirkkoväärti Erkki
Ahlström ja Anna
Antintytär Norrgård,
omistivat Ylikasan
talon. Käytyään
jonkun aikaa P’jrin
yli-alkeiskoulua, kääntyi
A. käytölliseen
asioit-sijatoimeen. Naituaan
v. 1850
tehtaanomistajan Juhana
Lilje-bladin lesken Anna
Margreta Långforsin
hoiti hän ensin
omaksi ja
kanssaperillis-tensä hyväksi tämän
sen ajan oloihin
nähden ei aivan vähäpätöistä omaisuutta, johon
muun muassa kuului Lankosken tila ja
vesi-saha. Ensimäisen askeleen laveamman
toiminnan uralla otti A. kuitenkin vasta
1860-luvun alussa, kun 1862 osti Saarikosken tilan
Siikaisissa ja seuraavana vuonna lunasti
itselleen muiden perillisten osat Lankkoskessa.
Tämän jälkeen hän nopeasti vaurastui onnellisten
yritysten kautta, erittäinkin puutavaraliikkeen
alalla. Mutta vielä tärkeämmän käänteen sai
hänen toimintansa, kun hän entiseen
liikkeeseensä yhdisti myöskin rautateollisuuden,
ostettuaan 1870 Noormarkun, 1873 Kautuaa, 1877
Leineperin eli Fredriksforsin ja 1886
Ström-forsin rautatehtaat. Hän omisti vihdoin neljä
rautatehdasta sekä parikymmentä sahaa ynnä
lukuisia maatiloja ympäri Suomea. — A:n
toimintaa aina jalostutti lämmin harrastus edistää
maansa ja kansansa parasta. Hänen eläissään
tekemänsä ja määräämänsä lahjoitukset nousivat
kaikkiaan noin 670,000 markkaan, joista
köyhien hyväksi 349,000, kansanvalistustyölle
182,000, kirkollisiin ja uskonnollisiin
tarkoituksiin 25,000 à 35,000, korkeamman sivistyksen
hyväksi 30,000, teatterille 26,000 markkaa j. n. e.
Myöskin yleisissä kysymyksissä tuli A:n kyky
ja kokemus hedelmiä tuottaviksi. Hän oli Porin
edustajana kaksilla valtiopäivillä, 1877-78,
jolloin esiintoi anomuksia kansakoululaitoksen
kehittämisestä sekä suomalaisen lyseon
perustamisesta Poriin, ja 1894, jolloin tarmokkaasti
ajoi Porin rautatierakennusten jouduttamista
ja linjan jatkamista satamaradalla. Tämä
rauta-tiekysyinys oli nimenomaan hänen
lempiharras-tuksiaan, niin että hän jouduttaakseen sen
ratkaisemista jo 1887 oli hakenut konsessioniakin
Tampereelta—Poriin, Kokemäenjoen
pohjoispuolella vedettävän linjan rakentamiseksi, vaikka
asia jäi sikseen, valtion itse ryhtyessä, osaksi
toisessa suunnassa mainitun tien
toimeenpanemiseen. 1881 nimitettiin A. kauppaneuvokseksi.
Kuoli Helsingissä 10/s 1896.
Ensimäisen puolisonsa kuoltua 1870 nai A.
J871 Eva Helena Holmströmin, Kris-
tiinankaupungin kauppiaan ja raatimiehen
Erik Kasper H:n ja Amalia Maria Sjöbergin
tyttären. Saman isänmaallisen ja
kansanvalistusta harrastavan mielen elähyttämänä kuin
miehensäkin on rouva A. runsaalla kädellä
jatkanut niitä hyväntekeväisyystöitä, joihinka hän
jo A:n eläessä oli osaa ottanut ja
myötävaikuttanut. Niinpä hän, puhumattakaan
aikaisemmista suurista lahjoituksista, 1908
täyttäessään 60 vuotta antoi yhdellä kertaa 550,000
markkaa yleishyödyllisiin tarkoituksiin.
J. W. R.
Ahlström, Jakob Niklas (1805-57),
ruots. säveltäjä (oopperoita, lauluja y. m.) ;
julkaisi yhdessä Bomanin kanssa kokoelman
kansanlauluja ja -tansseja. I. K.
Ahlwardt [äl-], Theodor Wilhelm (s.
1828), saks. orientalisti, synt. Greifswaldissa,
jossa hän vaikuttaa yliopiston professorina
vuodesta 1861. Hänen tärkeimmät teoksensa ovat
„Über Poesie und Poetik der Araber" (1857),
„The Divans of the six ancient Arabie poets"
(1870) ja „Verzeichniss der arabischen
Handschriften der königl. Bibliothek zu Berlin"
(1887-1899). K. T-t.
Ahma (Gulo luscus) on portimoiden
(Slusteli-dæ^heimoon kuuluva, kaikissa pohjoisissa
napaseuduissa elävä
petoeläin. Se on
pitkä-ja karkeakarvainen, mustanruskea
tai musta,
kupeiltaan vaaleampi.
Koivet matalat,
käpälät 5-varpaiset,
kynnet terävät si-
säänvedettävät.
Häntä pään pituinen, koko eläin n. 1 m pituinen.
Elää metsäisissä seuduissa ja kiipeää taitavasti
puihin. On julma ja saaliinhimoinen ja tekee
Lapissa suuria tuhoja porolaumoissa.
Ahma(s)koskt, Oulunjoessa, Niskakosken
alapuolella, 7 m korkea, 35,100 hevosvoim.
Ahmavaara, Pekka (ent. A u 1 i n) (s. 1862),
suom. maanviljelijä ja valtiopäivämies, synt.
pienitilallisen poikana Ylitornion pitäjässä 28 p.
iokak. 1862, muutti 1884 Iin pitäjään, jossa
harjoitti maanviljelystä ja pientä
puutavaraliikettä. A. on ollut useissa kunnallisissa
luottamustoimissa. Ottanut huomattavaa osaa
uudempaan valtiolliseen elämäämme. Valtiopäivillä A.
on ollut v:sta 1894 alkaen ja vuoden 1905-06
valtiopäivillä talonpoikaissäädyn puhemiehenä.
Useassa hallituksen asettamassa komiteassa hän
on ollut jäsenenä ja Suomen pankin
valtuusmie-henä talonpoikaissäädyn puolesta 1 vuoden.
Sortovuosina A. 5 p. elok. 1903 sai hallinnollisen
käskyn muuttaa maasta pois ja oleskeli lähes 1 ’/,
vuotta Ruotsissa, josta tammik. 1905 palasi.
Julkaissut jonkun lentolehtisen ja kirjoituksia
m. m. Helsingin Sanomissa.
Ahmed (arab.), Muhammedin kunnianimi
(„kiitettävä"), tavallinen arabialainen
henkilönnimi. E. T-t.
Ahmedabad [-üd], alue ja kaupunki
Englannin Itä-Intiassa, Bombayn maakunnan
pohjoisosassa. Kaupunki oli muinoin Gudsarat valtion
pääkaupunki, kuuluisa rikkaudestaan ja
komeista rakennuksista, 186,000 as.
Ahma.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
