Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Akilleus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
185
Akilleus—Akkunialaattori
186
nen on muun muassa syynä kampurajalan
syntymiseen. il. O-B.
Akilleus ks. Akhilleus.
Akineetti ks. Itiö.
Akinesia (kreik.), puuttuva liikkumiskyky.
Akitofel [-o’-] ks. Akitofel.
Akka, lappalainen jumaluusolento. ks.
Lappalaiset.
Akka, kääpiömäinen Schweinfurthin löytämä
neekerikansa Afrikassa, joka asuu 2°:n ja 3°:n
välillä pohj. lev.
Hetsäs-täjäkansa; pituus on n.
1,30-1,50 m.
Akka, muinainen
Ptole-mais, raamatun Akko,
ris-tiretkeilijäin St. Jean
d’Acre, linnoitettu
satamakaupunki Syyriassa
Välimeren rannalla lähellä
Karmelin vuorta. Sen
satamaa pidetään parhaim- (
pana Syyrian satamista
köyhällä rannikolla.
Rautatie Damaskukseen. Maan
tärkein kauppakaupunki,
yli 10,000 as. Kreikkalais-katolilainen
arkkipiispa. — Ristiretkien ajalla se joutui ankarien
taistelujen jälkeen kristityille v. 1104, ja oli
tämän jälkeen johanniittain asuinpaikkana ja
Jerusalemin kuningaskunnan varsinaisena
pääkaupunkina, kunnes v. 1291 Egyptin sulttaani
sen valloitti. — Napoleon Bonaparte turhaan
piiritti sitä v. 1799. A. R. B.
Akkadilaiset, historiantakainen,
tuntematonta rotua oleva kansa, joka muinoin asui
Pohjois-Babyloniassa eli Akkadissa. ks. S u m
e-r i a 1 a i s e t. K. T-t.
Akkas ks. Akaa.
Akkerman [-a’n], linnoitettu satamakaupunki
Besarabiassa Etelä-Venäjällä, 45 km lounaiseen
Odessasta, Dnjestr-lahden oikealla rannalla, n.
33,000 as. Käy vilkasta suola-, kala-, villa- ja
varsinkin viinikauppaa. Muinaisajan
miletolai-nen kolonia T y r a s. Venäjälle kaupunki joutui
1806.
Akklimatisatsioni (kreik. kiima =
ilmansuunta), elävien olentojen totuttaminen tahi
tottuminen enemmän tai vähemmän outoihin
ilmastollisiin oloihin. Ihmisen a.-kyvystä todistavat
sekä kansatiede että historia (intiaanien ja
ma-laijien vaellukset, aasialaisten kansojen
asettuminen Eurooppaan), mutta uusimmat kokemukset
on saatu eurooppalaisten muuttamisesta ja
soti-laskomennuskuntien asettamisesta siirtomaihin.
Yleensä ihminen helpommin kestää siirtymisen
lämpimämmästä maasta kylmempään kuin
päinvastoin, koska ymmärrettävästi hänen on
helpompi suojella itseään pakkaselta kuin helteeltä.
Siirtyessään kylmempiin seutuihin ovat kuumien
maiden asukkaat sangen alttiita
keuhkosairauksille, kun taas troopillisissa maissa erityiset
il-mastotaudit, malaria, keltakuume j. n. e.
vaivaavat eurooppalaisia, jota paitsi heillä on suuri
taipumus maksatauteihin. Näitä välttääkseen on
siirtolaisten mukauduttava uusiin oloihin:
käytettävä vilpoista pukua, syötävä enimmäkseen
kasviruokaa, kuumeaikoina nautittava kiniiniä
tahi muita kuumeenvastaisia aineita ja
noudatettava tarkkaa kohtuutta alkoholi- ja sukupuoli-
nautinnoissa sekä vältettävä rasittavia ja
kovasti hiostavia ruumiillisia ponnistuksia.
Varokeinoista huolimatta pyrkii kuolleisuus
eurooppalaisten keskuudessa kuitenkin voittamaan
syn-tyneisyyden. Nykyisistä kansoista näkyy
kiinalaisilla, juutalaisilla ja eurooppalaisilla,
varsinkin etelä-eurooppalaisilla, olevan suurin a.-kykv.
Kasveissa ja eläimissä a.-kyky
nähtävästi on hyvin erilainen. Kolibrit eivät elä
missään muualla kuin Ameriikassa, mutta
Euroopasta tuotu hevonen villiintyy siellä ja lisääntyy
mainiosti; samoin meidän kotivarpusemme, josta
niinkuin kaniinista Austraaliassa on tullut
todellinen maanvaiva uudessa maailmassa.
Meikäläinen piharatamo (Plantago major) im
nykyään Ameriikan ikävimpiä rikkaruohoja,
samoin jotkut keski-eurooppalaiset ohdakkeen
sukuiset kasvit Etelä-Ameriikan pampaksilla.
Toiselta puolen ovat sikäläiset kaktukset, agavet
y. m. metsistyneet Etelä-Euroopassa ja
Pohjois-Afrikassa; meillä tätä nykyä yleinen
rikkaruoho, kehräsaunio (il atricaria
discoi-dca), joka nykyään peittää kaikki pihamaamme,
ilmestyi Suomeen vasta 1880-luvulla.
Akkommodatsioni (lat. ad = luo, ja
commo-dum-etu, mukavuus), sovittaminen jonkun
mukavuudeksi, asianhaarain mukaan. 1.
Jumaluusopissa puhutaan muodollisesta 1.
negatiivisesta a:sta, joka koskee vain opin
esittämismuodon sovitusta opetettavien mukaan,
ja aineellisesta 1. positiivisesta
a:sta, joka koskee opin sisällystä. 1700-luvun
ratsionalistit, etupäässä S e m 1 e r, esittivät
n. s. akkommodatsioniteorian, jonka
mukaan Jeesus opettaessaan enkeleistä,
perkeleistä y. m. oli asettunut aikalaistensa
ajatustavan kannalle, joten tällaiset opit eivät sisällä
Jeesuksen omaa ajatusta. E. K-a.
2. Fysiol. Silmän kyky sovittautua
erisuuria välimatkoja varten.
Akkommodatsioniteoria ks.
Akkommodatsioni.
Akkommodeerata (vrt.
Akkommodatsioni), sovittaa, tehdä sopivaksi.
Akkompanjeerata (ransk. accompagner)
säestää, myötäillä. — Akkompanjemangi,
säestys, myötäily.
Akkumulaattori (lat. accumulä’re = kasata
kokoon). 1. Sekundääri galvaaninen paristo,
kokoomis- eli
varaaja-paristo. Laitos, jossa
läpijohdettu virta saa
aikaan sellaisia
kemiallisia muutoksia,
että varattu laitos
itse antaa virran.
Tällöin varaus
purkaantuu, paristo
palaa takaisin
alkuperäiseen kemialliseen
lilaansa ja voidaan
varata uudestaan.
A: a käytetään
virran synnyttäjänä
paikoissa, missä ei voida
käyttää
dynamo-konetta tai
galvaanista paristoa,
energian kokoojana ja säilyttäjänä myöhempää
Akkumalaattori.
Akkalainen Xseevne
(Schweiafurthin
ottopoika).
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
