- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
189-190

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Akkromaattinen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

189

Akromaattinen—Akseli

190

Akromatismi.

Akromaattinen ks. Akromatismi.

Akromatismi (kreik. kielteinen a, ja khröma
:väri), valkoisen valon taittuminen prismoissa
ja linsseissä hajoamatta
värillisiin osiinsa. Prisman
taittamat ja kirjoksi 1.
spektriksi hajoittamat
auringonsäteet saadaan
toisella prismalla, joka on
aivan samanlainen ja jonka
taittava särmä on
käännetty päinvastaiselle
puolelle, yhdistetyiksi ja käännetyiksi jälleen
alkuperäiselle paikalleen, niin että kirjon asemesta
saadaan valkoinen valopilkku tulevien
valosäteiden suunnassa. Jos tahdottaisiin kumota
ainoastaan värihajaannus, mutta, ei
taittamista, pitäisi toiseu prisman yksinään
synnyttää yhtä pitkä kirjo, mutta taittaa
vähemmän kuin ensimäinen. Nyt antaa
piilasi-prisma noin kaksi kertaa niin pitkän kirjon,
mutta ei taita läheskään toista vertaa enempää
kuin kruunulasiprisma, kun molempien taittava
kulma on sama. Piilasiprisma, jonka kulma on
noin puolet kruunulasiprisman kulmaa,
synnyttää siis yhtä pitkän kirjon kuin tämä, mutta
taittaa melkoista vähemmän ja yhdistettynä
tähän päinvastaiseen asentoon kumoaa
värihajaan-nuksen, mutta ei kaikkea taittumista.
Yhdistettynä prismat muodostavat akromaattisen
(värittömän) prisman, joka antaa varjostimelle
syrjään siirtyneen valkoisen pilkun. Sama
koskee linssejä. Eriväristen säteiden erisuuren
taittumisen johdosta ei tavallinen kokoojalinssi
kokoa samasta pisteestä lähteneitä säteitä
tarkalleen yhteen pisteeseen; vahvemmin taittuvat
siniset säteet yhdistyvät linssiä lähempänä
olevassa, vähemmän taittuvat punaiset vasta
kauempana olevassa pisteessä. Sellaisen linssin
antamat kuvat eivät ole tarkalleen rajoitettuja,
vaan niitä ympäröivät värilliset reunukset
(väri-poikkeama, kromaattinen aberratsioni). Siitä
syystä voitiin todella käyttökelpoisia
linssikauko-putkia valmistaa vasta sitten, kun oli opittu
tekemään linssejä ilman väripoikkeamaa
(akro-maattisia linssejä). Kruunulasista tehdyn
ko-koojalinssin AB värihajoitus kumotaan
asettamalla heti sen taakse piilasinen hajoittajalinssi
CD. joka saa aikaan ainoastaan puoleksi niin
suuren taittumisen, mutta yhtä.suuren
väriha-joituksen kuin edellinen, molemmat
päinvastaisessa mielessä kuin edellinen. Valkoinen
valonsäde L hajoaa kruunulasilinssissä
valoviuh-kaksi, jonka punainen säde kohtaa akselia p:ssä
ja violetti säde v :ssä. Piilasiprisma taas
kääntää säteet akselista poispäin, niin että ne,
yhdeksi valkoiseksi säteeksi yhtyneinä, leikkaavat
akselia p:ssä. Molemmat linssit yhdistettyinä
muodostavat akromaattisen linssin. Kruunu- ja
piilasiprisman yhteisvaikutus määrätään sillä
tavalla, että kaksi määrättyä kirjon sädettä, esim.
punainen säde, joka vastaa Fraunhoferin viivaa
B, ja violetti säde G, yhtyvät. Jos kruunulasin
ja piilasin kirjoissa välillä olevien värien
etäisyydet olisivat suhteelliset, niin nämäkiu säteet
yhtyisivät edellä mainittuihin ja saataisiin
täydelleen väritön kuva. Näin ei ole kuitenkaan
laita, ja siitä syystä jää jälelle vielä vähäinen
\ «irihajaannus, jota sanotaan sekundääriseksi

kirjoksi. Abbe ja Schott Jenassa ovat
valmista-noet optillisia laseja, joiden kirjoissa värien
jakaantuminen on suhteellinen ja joista saadaan
täydelleen värittömiä kuvia antavia linssejä.
Sellaisia, etupäässä mikroskooppiobjektiiveinä
käytettyjä linssejä sanotaan apokromaattisiksi.

Akromatopsia (kreik. kielteinen a, khröma =
väri, ja öps = silmä), värisokeus.

Akromegalia (kreik. akros = äärimäisin, ja
megas = suuri), esiintyy omintakeisena
parantumattomana tautina, jossa jokin ruumiinosa
(jalat, kädet, kasvot j. n. e.) suunnattomasti kasvaa
ko’oltaan. • il. O-B.

Akropetaalinen (kreik. akros = ylin, ja
peta-lon = lehti), kasvit., k ä r k i h a k u i n e n. A.
ke-hitysjärjestys on kasvinosilla, kun alempana
olevat osat kehittyvät ensin, ylempänä olevat
myöhemmin, esim. varsilehdet, tertun kukat.

Akropolis [-ro’-] (kreik. afcros = ylin, ja polis
= kaupunki), Kreikan kaupungeissa
linna-vuoren eli linnan nimi. ks. Ateena.

Akrostikoni (kreik. akros = ylin, ja stiklios =
rivi), runo, jossa säkeiden alku- tai
loppukirjai-met muodostavat sanan tai lauseen.

Aksakov
sa’-J. 1. Sergei [-Timofeje-vits (1791-1859), ven. kirjailija, on
aitovenäläisellä tyylillä ja hienolla huomiokyvyllä kuvaillut,
tosin usein ihannoiden, vanhaa venäläistä,
patriarkaalista ylimyselämää. Huomattavin hänen
teoksistaan on „Perhekronikka" (1856). — 2.
Konstantin Sergejevits (1817-60),
huomattavin slavofiileista (ks. t.), edellisen poika,
on paitsi valtiollis-yhteiskunnallisella ja
historian alalla liikkunut myöskin
kirjallisuudenhistorian ja kieliopin alalla sekä julkaissut
muutamia näytelmiä. — 3. Ivan Sergejevits
(1823-86), slavofiilinen sanomalehtimies, esiintyi
ensin aikakauskirjassa „Moskovskij Sbornik".
joka kiellettiin 1852. Julkaisi v:sta 1861 lehteä
,,Denj" („Päivä"), jossa ajoi innokkaasti
orjuuden lakkautusta, mutta siirtyi 1863 vanhoillisten
yltiövenäläisten leiriin. Toimitti v:sta 1880
„Rusj" lehteä Moskovassa. J. J. M.

Akseleratsioni (lat. accelerä’re < ad = luo, ja
celer = nopea), kiihtyminen (ks. t.).

— Tälitit. Kiintotähtien a. on aika 3 m. 56
sek., minkä keskiauriukovuorokausi on pitempi
kuin tähtivuorokausi. Se johtuu siitä, että
auringolla on näennäinen liikunto lännestä itään.
Kuun a. on vähäinen lisäys kuun nopeudessa,
jonka johdosta sen kiertoaika sadassa vuodessa
vähenee 3/lw sek. Se on seuraus maan radan
ek-seutrisyydessä tapahtuvista jaksottaisista
muutoksista.

Akselereerata (ks. Akseleratsioni),
kiihdyttää, kiihtyä (nopeudesta).

Akseli, suora joka leikkaa käyrää viivaa
symmetrisesti ; maailman-, t a i v a a n a k s e 1 i,
taivaanpallon pohjois- ja etelänapaa yhdistävä
suora, jonka ympäri taivas näennäisesti kiertää
24 tunnissa; m a a n a k s e 1 i, taivaanakselin
maan sisälle lankeava osa. Kiertoakseli,
suora viiva, mikä pyörivässä kappaleessa pysyy
paikallaan, samalla kuin kappaleen kaikki muut
pisteet liikkuvat sen ympäri ympyrän
muotoisissa radoissa. Magneetin akseli
yhdistää sen navat. Linssin valo-opillinen
akseli, suora, joka yhdistää niiden pallojen
keskipisteet, joiden pinnat rajoittavat linssiä. IC r i s-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Oct 18 16:47:29 2024 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/1/0119.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free