Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Aksonometria ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
195
Akustiset—Ala-alkeiskoulu
196
nen yläpuolella pyörii levy (P), jossa on reikiä
vastaavilla kohdilla kuin kannessakin. Kun
rei-jät kannessa ja pyörivässä levyssä ovat toistensa
jatkona, virtaa ilma ulos laatikosta, muutoiu ei.
Jos on kehään laitettu n reikää ja levy pyörii
sekunnissa m kertaa, antaa ulosvirtaava ilma
sävelen, jonka värähdysluku on n X m. Levyn
saattaa tavallisesti pyörimään ulosvirtaava ilma
itse, siten että reijät kanteen ja pyörivään
levyyn on porattu niin, että ne muodostavat
suoran kulman. Silloin vaikuttaa kannen
rei-jästä ulos virtaava ilma levyyn paineella, joka
saa sen siirtymään sivulle päin. Kierroksien
lukumäärä jossakin ajassa luetaan jonkinlaisen
rataslaitoksen avulla (C). Parempi on antaa
sähkömoottorin pyörittää sireeniä, koska siten
saadaan tasaisempi liike. Sireenin käytöstä
merkinantoon ks. Sireeni.
Akustiset pilvet, kosteus- ja lämpösuhteiden
aikaansaamia paikallisia ilman tiheyden
muutoksia, jotka saavat aikaan äänen etenemisen
suunnan muutoksia, kangastuksia j. n. e.,
jälkimäisessä tapauksessa samalla valo-opillinen pilvi.
(V. V. K.)
Akuuttinen (lat. acü’tus = terävä), äkillinen,
nopeasti kehittyvä. — Akuuttinen tauti,
äkillinen sairaus, joka kestää vain lyhyen ajan
(2-4 viikkoa), kuten useat kuumetaudit, esim.
tuhka- ja muut rokot, keuhkokuume, lavantauti,
vastakohtana kroonilliselle (ks. t.), pitkälliselle
taudille. il. O-B.
Akvadukti ks. A k v e d u k t i.
Akvamariini (lat. aqua = vesi, ja mare = meri),
sinisenvihreä väri; miner. sinertävänvihreä
be-ryllilaji. — Itämainen a., sinertävän vihreä
korundilaji.
Akvarelli (lat. aqua = vesi), vesiväri;
vesivärimaalaus.
Akvarellimaalaus ks.
Vesivärimaalaus.
Akvarellivärit (hunaja-, k u m i v ä r i t)
saadaan sekoittamalla väriin kumia, hunajaa,
liimaa. A. esiintyvät kaupassa joko
taikinan-kaltaisina tahi kuivina.
Akvario (lat. aqua = vesi), vesisäiliö
vesieläinten ja vesikasvien pitämistä varten joko huoneen
koristeeksi tai tutkimuksia varten. A:ksi
käytetään pyöreitä tai neliskulmaisia lasiastioita,
jotka ovat tehdyt joko kokonaan lasista tai
metallista ja lasilevyistä. Vesikasvien istuttamista
varten a:n pohja peitetään ohuella turve- ja
multakerroksella, jonka päälle levitetään noin
sormen paksuinen hiekkakerros, ja vasta tämän
jälkeen akvarioon lasketaan vettä. Makean
veden akvarioissa käytetään eläinasukkaina
tavallisesti kultakaloja y. m. pieniä kaloja,
vesiliskoja, simpukoita ja kotiloita. Veden raittiina
pitämistä edistävät akvariossa vesikasvit, mutta
lisäksi on veteen sekoitettava ilmaa (happea),
jota varten on keksitty erilaisia suihkuja ja
ilmajohtoja. Yleensä akvario on pidettävä
sellaisessa paikassa, jossa se on suojattu
ylenmääräiseltä valolta ja lämmöltä. Kuuluisat ovat
isot merivesiakvariot Napolissa, Berliinissä ynnä
eräissä muissa isoissa kaupungeissa. K. il. L.
Akvatinta (lat. aqua tincta = värjätty vesi),
Le Prince’n keksimä (1768) tapa jäljentää
tusi-tai sepiapiirustuksia kuparipiirroksen avulla,
vrt. Kuparipiirros.
Akvavit (lat. aqua vitae = elämän vesi),
palo-viina.
Akvedukti (lat. aquæ ductus), vesijohto.
Vanhimmat vesijohdot rakennettiin Egyptissä
Raui-ses Suuren aikana; Kiinassa, Palestiinassa ja
Kreikassa niitä oli myös, mutta kuuluisimmat
ovat muinaisten roomalaisten rakentamat. Itse
Roomaan johdettiin vettä peninkulmien takaa
vuoristosta suurilla akvedukteilla, joita
kaikkiaan oli kolmattakymmentä ja joista vanhin
Akvedukti.
Aqva Appia rakennettiin jo v. 305 e. Kr. A:t
olivat osittain maanalaisia muurattuja torvia,
mutta suurimmaksi osaksi kivisten holvien ja
pylväiden varaan muurattuja katettuja rännejä.
Kolme niistä on vieläkin käytännössä ja
täyttävät yksinään koko nykyisen Rooman
vedentar-peen. Nykyään, kun vesijohdot tehdään
painetta kestävistä putkista, ei roomalaismallisia
akveduktia enää käytetä. — Akveduktiksi
sanotaan joskus yksinomaan vesijohtoputkia varten
syvän kuilun tai ahtaan laakson yli rakennettua
siltaa. J. C-én.
Akvitania [-tä-] (lat. Aquitä’nia), maakunta
muinaisessa Galliassa Pyreneit.tenvuorten ja
Ga-ronne-virran välillä. Siinä asui Cæsarin aikoina
keltiläis-iberiläistä väestöä, mutta te
roomalais-tui vähitellen, sen jälkeen kuin roomalaiset sen
valloittivat (57 e. Kr.). V. 419 valtasivat sen
länsi-gootit. Klodovigin hallitessa liitettiin maa
v. 507 frankkien valtakuntaan. Myöhempien
merovingien aikana yrittivät useat A:n herttuat
päästä itsenäisiksi, mutta kukistettiin, kunnes
Kaarle Suuri jätti herttuanviran vallan
täyttämättä. Myöhemmin hän antoi A:n
kuningaskunnaksi pojalleen Ludvig Hurskaalle ja tämä
samoin pojalleen Pipinille. Verduniu sovinnossa
v. 843 maa liitettiin Ranskaan. Heikkojen
karolingien hallitessa A. muodostui jälleen
herttua-kunnaksi, josta Poitcu’n ja Toulouse’in suvut
keskenänsä kiistelivät, kunnes edelliset pääsivät
voitolle. A:sta on aikojen kuluessa muodostunut
nimitys Guyenne. O. il-e.
AI (myös e 1-, vokalin jäljessä ’1-, usein myös
yhtäläistymisen johdosta seuraavan konsonantin
kanssa: e d-, a r-, e s-) arabialainen artikkeli;
esiintyy usein arabialaisissa nimissä ja
arabiasta lainatuissa sanoissa, esim. Alhambra,
Al-manukka, Bab eliländeb, Abdu’1-Damid, ed-din
„uskonto", Abda’r-Kalimän, es-sems „aurinko".
A la, vokaalin ja äänettömän h:a edessä a l’
(ransk. prep. d ja femin. artikkeli la, lisäksi
ymmärrettynä tnaiiièrc tai mode y. m.),
„samoinkuin", „mukaisesti."
Ala-alkeiskoulu ks. Alkeiskoulu.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
