Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Albert ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
213
läisjoukon kanssa, saapui uuteen
hiippakuntaansa. Seur. v. hiin uuden kristillisen
seurakunnan tueksi Väinäjoen suulle perusti Riian
kaupungin ja 1202 hengellisen ritarikunnan, joka
sitten on tunnettu „kalpaveljesten" nimellä.
Seuraavina vuosina hän Saksasta tulleiden uusien
ristiretkeläissoturien avulla pakoitti liiviläiset
ja lättiläiset vastaanottamaan kasteen ja
tunnustamaan piispan esivaltaa, joten täällä syntyi uusi
hengellinen ruhtinaskunta, nimeksi Saksan
valtakuntaan kuuluvana. Sittemmin A. joutui
Viron-maan omistamisesta selkkauksiin
kalpaveljesten ja Tanskan kuninkaan Valdemar Seierin
kanssa. A. on täten pidettävä saksalaisen
siirtokunnan varsinaisena perustajana Liivinmaalla.
K. G.
Albert [albat], Franz August Karl
Emanuel (1810-61), Saks.-Coburg-Gothan
prinssi, Ison Britannian kuningattaren Viktorian
puoliso. Harjoitettuaan Bonnissa opintoja hän
1840 meni naimisiin kuningatar Viktorian kanssa,
johon hänellä elämänsä loppuun saakka oli suuri
vaikutusvalta. Hän oli samalla kertaa
„kuningattaren perheen päämies ja hänen
raha-asioit-tensa hoitaja, hänen ainoa uskottu poliitillinen
neuvonantajansa ja ainoa välittäjä hänen ja
hallituksen jäsenten välillä, hänen
yksityissihtee-rinsä ja alituinen ministerinsä." Luonteensa
jaloudella A:n onnistui voittaa kaikkea
ulkomaalaista epäilevät englantilaiset puolelleen. Hänen
aloitteestaan pidettiin Lontoossa 1851
ensimäi-nen maailmannäyttely. Vuodesta 1847 hän oli
Cambridgen yliopiston kanslerina.
„Rääsykou-lut" (the ragged school s) olivat hänen
erikoisen huolenpitonsa esineenä. Hän
rakennutti köyhille asuntoja, edisti maanviljelystä ja
karjanhoitoa. 1857 kuningatar antoi hänelle
arvonimen „Prince-Consort" („Prinssi-puoliso").
— Hänen poikansa Albert Edvard, ks. E
d-vard VII. E. B:dt.
Albert, Friedrich August (1828-1902),
Saksin kuningas. Osoitti jo nuorena taipumusta
sotilasalalle ja kehitti lahjojaan perinpohjaisilla
sotatieteellisillä opinnoilla. Otti 1849 osaa
sotaan Tanskaa vastaan ja 1866 Saksin armeijan
päällikkönä Itävallan liitossa sotaan Preussia
vastaan. Saksin yhdyttyä Pohjois-Saksan
liittoon A. tuli 12:nnen armeijakunnan päälliköksi
ja johti sitä Ranskan—Saksan sodassa m. m.
Gravelotten taistelussa 1870. 4:nnen (Maas’in)
armeijakunnan päällikkönä hän tuntuvasti
vaikutti Sedanin antautumiseen sekä oli mukana
Pariisia piiritettäessä. Rauhanteon jälkeen
keisari Wilhelm nimitti hänet
kenraalisotamarsal-kaksi. Isänsä kuoltua A. 1873 tuli Saksin
kuninkaaksi. Hän oli naimisissa Vaasan prinsessan
©arolan, Kustaa IV:n Aadolfin pojantyttären
kanssa. K. B:dt.
d’Albert [dalbä’rj, Eugen Francis
Charles (s. 18641, saks. säveltaiteilija,
aikamme etevimpiä pianonsoittajia, myös tuottelias ja
huomattava säveltäjä. I. K.
Albert, Gustaf (s. 1866), ruots.
taidemaalari. Asunut v:sta 1891 Pariisissa tai
maaseudulla Ranskassa, maalannut maisemakuvia.
Alberta [albaa’ta], Kanada-valtiossa
Kalliovuorten itärinteellä sijaitseva provinssi, 274,000
km’, 184,000 as. (1906). Täältä saavat
Atha-baska ja Saskatchevan joet alkunsa. Pääkau-
214
punki: Calgary. Tuotteet: rauta, vaski, hopea,
kulta, kivihiili ja karjantuotteet. W. S-m.
Albert Edvard Njansa 1. M w u t a n N z i g e
lounaisin Niilin lähdejärvistä. Sijaitsee
päiväntasaajan seudun suurella ylängöllä. Laskee
Sem-likijoen kautta Albert Njansaan. Pinta-ala
3,900 km3, 965 m yi. merenp. Järven löysi
Stanley 1876. W. S-m.
Alberti [-e’-], Leone Battista (1404-72),
it. arkkitehti. Brunellescon ohella hän oli
varhaisrenessanssin vaikuttavin
rakennustaiteilla ja herätti yhtä paljon huomiota
kirjoituksillaan kuin arkkitehtuurillaan sekä erittäin
monipuolisesti sivistyneellä
persoonallisuudellaan. Hän kirjoitti kirjan maalaustaiteesta ja
kuuluisan tutkielman rakennustaiteesta („De
re-ædificatoria"). Siinä hän pitää lähtökohtanaan
ja esikuvanaan antiikkia, johon hän oli syvästi
perehtynyt, mutta rakennustaiteen tärkeintä
puolta, suhteita, ei hänen mielestään voi oppia
esikuvien tai sääntöjen avulla, vaan tulee tosi
taiteilijalla ne olla omana henkisenä
omaisuutenaan. Arkkitehtuurilta hän ennen kaikkea vaati
sopusointuisuutta eli „kaikkien osien
suhtautumista toisiinsa niin, ettei mitään voi ilman
haittaa ottaa pois eikä mitään lisätä".
Hänen rakennuksistaan ansaitsee
mainitsemista Rucellai palatsi, jossa hän pystysuorasti
on jaoitellut eri kerrokset eri järjestelmiin
kuuluvilla pilastereilla ja yhdistänyt ne keskenään
simseillä eli korureunuksilla. Hänen
kirkkorakennuksissaan, kuten esim. Riminin S. Francesco
ja Mantovan S. Andrea kirkoissa pistää silmään
se omituisuus, että fasadi vaikuttaa
varjostimen tapaiselta eli toisin sanoen: se on sinänsä
kokonaisuus eikä liity elimellisesti yhteen muun
kirkkorakennuksen kanssa. Hänen tekemässään
Firenzen S. Maria Novellan samantapaisessa
kirkkofasadissa on sitäpaitsi vielä se seikka
huomattava, että fasadin alemman kerroksen
yhdistää ylempään kaksi S:n muotoista
kierukka-ornamenttia, voluuttaa, jota aihetta
myöhemmässä arkkitehtuurissa ruvettiin hyvin paljon
käyttämään. [Elämäkerta: Mancini, „Vita di
Leone Battista Alberti", Firenze 1882.] E. R-r.
Alberti, Peter Adler (s. 1851), tansk.
valtiomies, asianajaja, tuli 1892 kansankäräjäin
jäseneksi, jossa kuului vasemmistoon. 1901
oikeusministeriksi nimitettynä hän aikaansai m. "m.
raipparangaistuksen jälleen
käytäntöönottam:-sen. Yleensä hän esiintyi varsin toimeliaasti,
mutta myöskin itsevaltaisesti, ja sai heinäk. 1908
omanvoitonpyynnistä syytettynä eron
ministerinvirasta. Pian kävikin ilmi että A.
johtamissaan liikeyrityksissä, väärennyksillä oli
anastanut kymmenkunnan miljoonaa kruunua.
Albertin sukuhaara, nuorempi
kuninkaallinen haara saksilaista Wettinin hallitsijasukua.
Kantaisä, Albrecht Rohkea, sai suvun
perintö-maita 1485 jaettaessa Meissenin. 1547
(Miihlber-gin taistelun jälkeen) Saksin vaaliruhtinaan arvo
joutui tälle haaralle, 1697 se nousi myöskin
Puolan valtaistuimelle (vuoteen 1763 asti) ja sai
1806 kuninkaan arvonimen. Hallitsee vieläkin
Saksissa. K. B:dt.
Albert Njansa, päiväntasaajan seudun
suurella ylängöllä Niilin lähdevesistöön kuuluva
kapea järvi, 4,500 km2, pituus n. 150 km, leveys
keskim. 30 km, 680 m yi. merenp. Eteläpäähän
Albert—Albert Njansa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
