Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Albrekt ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
219
Albumiini—Alcenius
220
Albumiini, eräs varsinainen
munanvalkuais-aine (ks. t.).
Albumiinipaperi, suolaisella
munanvalkuaisella peitetty paperi, joka
hopeanitraattiliuok-sella tehdään valonaraksi ja käytetään
valokuvauksessa po8itiivivedoksiksi.
Albuminaatti (lat. albü’men =
munanvalkuainen) , käytetty ennen tarkoittamaan
munanval-kuaisaineita. Nykyään nimitetään tavallisesti
a:ksi niitä muuttuneita valkuaisaineita, jotka
muodostuvat, kun munanvalkuaisaineita
keitetään alkaleilla tai hapoilla. Tällöin menettää
munanvalkuaisaine hyytymis- 1.
koagulatsioni-kykynsä, kokoumus pysyy kuitenkin samana.
A. ei liukene veteen, mutta kyllä mietoihin
happoihin sekä mietoon alkaliliuokseen. A.-nimitystä
käytetään myös valkuaisaineitten
metalliyhdis-tyksistä. /S. K-i.
Albuiuinoidi (lat. albü’men =
munanvalkuainen, ja eidos = kaltaisuus), ryhmä
valkuaisaineille läheisiä typpipitoisia yhdistyksiä, jotka
varsinaisista valkuaisaineista erottaa niiden
suurempi typpipitoisuus ja veteen ja suolaliuoksiin
liukenemattomuus.
Albuminuria (lat. albü’men -
munanvalkuainen, ja kreik. urci’n = virtsata), taudintila, jossa
virtsa sisältää munanvalkuaisainetta; ilmenee
useissa munuaistaudeissa, eritoten äkillisessä ja
kroonillisessa munuaistulehduksessa sekä
vähemmässä määrin seurauksena sydäntautien y. m
vaikutuksesta munuaisten toimintaan; esiintyy
joskus myöskin vallan vaarattomana ja
ohimenevänä ilmiönä, n. s. fysiologinen a. M. O-B.
Albumoidi (lat. albü’men = munanvalkuainen,
ja kreik. eidos = kaltaisuus), liukenemattomia
valkuaisaineita, joita on rustossa,
silmämy-kiössä y. m.
Albumoosit, sarja valkuaisaineiden
hajaan-tumistuotteita, joita syntyy mahanesteessä
olevan käyteaineen, n. s. pepsiinin vaikuttaessa
munauvalkuaisaineihin. A:t ovat näille läheisiä,
mutta eroavat siinä, että niiltä
hyytymis-(koa-gulatsioni-) kyky puuttuu. Ne ovat valkeita,
amorfisia, veteen helposti liukenevia pulvereita.
Albuquerque [-ke’rlce], Alfonso d’
(1453-1515), kuuluisa portug. soturi suurten
löytöretkien ajoilta. Saatuaan
kasvatuksen hovissa
hän antautui jo
nuorena palvelemaan
Portugalin laivastossa
saavuttaen ensinnä
kuuluisuutta
taistelussa turkkilaisia
vastaan. V. 1503
hänet lähetettiin ensi
kerran pienen
laivaston päällikkönä
Intiaan, jossa
sikäläiset ruhtinaat
uhkasivat Portugalin
valloituksia Malabarin
rannikolla. Suoriuduttuaan onnellisesti hänelle
uskotusta tehtävästä lähetettiin A. uudestaan
v. 1500 Intiaan taistelemaan saraseeneja
vastaan. V. 1509 nimitettiin hänet Intian
varakuninkaaksi ja hän jatkoi sen jälkeen taistelujaan
Portugalin alueiden laajentamiseksi Aasian
rannikolla. Kun oli tehty onnistumaton yritys Kali-
Alfonso d’Albuquerque.
kutia vastaan, vallattiin v. 1510 Goa, v. 1511
Malakka ja Ceylon. V. 1513 A. teki retken
Arabiaan ja yritti valloittaa Adenin, vaikkei siinä
onnistunut. V. 1515 hän valtasi Ormus saaren,
jonka kautta portugalilaiset saivat ylivallan
Persianlahden kautta kulkeviin kauppateihin.
Palattuaan tältä retkeltä sairaana A. sai kuulla,
että hänet epäluulojen takia oli erotettu. Se
joudutti hänen kuolemaansa, joka tapahtui v.
1515. O. il/-e.
Alburnus lucidus
bu’r-J ks. Salakka.
Alea ks. Ruokki.
Alcalä (arab., „linnoitus"), usean [-espanjalaisen kaupungin nimi. — 1. A. de Chisbert,
Valenciassa, G,400 as. — 2. A. de G u a d a i r a,
Andalusiassa, 9,000 as. — 3. A. de H e n a r é s,
Kastiliassa, lähellä Madridia, entinen
yliopistokaupunki ; 12,000 as. Cervanteksen
syntymä-kaupunki (s. 1547). — 4. A. 1 a R e a 1,
Andalusiassa, 16,000 as.
Alcalde (esp. < arab. ai kädi = tuomari),
espanjalainen kaupungin- tai kylänpäällikön
nimitys.
Alcantara [-ka’n-] (arab., „silta"). 1. Espanjan
kaupunki Cacereksen maakunnassa Tajon
varrella lähellä Portugalin rajaa. Kaunis
muinais-roomalaineu silta Tajon yli, 4,000 as. — 2.
Brasiliassa, satamakaupunki Maranhäon
maakunnassa San Marcos-lahden rannalla, 10,000 as.
Alcantara-ritaristo [-a’n-], hengellinen v.
1156 kristinuskon turvaksi perustettu, taisteluun
maurilaisia vastaan velvoitettu ritarikunta,
jonka pääpaikkana oli maurilaisilta v. 1213
valloitettu Alcantaran kaupunki Espanjassa. Sen
oikeudet lakkautettiin v. 1872, mutta
palautettiin entiselleen Alfons XII:n toimesta v. 1874.
(K. T-t.)
Alcarraza [-räsa] (esp. < arab. ai karräs =
jäähdytysruukku), vedenjäähdyttäjä pehmeästä
savesta, niin että vesi astiasta pääsee seinien
huokosien läpi tihkumaan ulos, joten sen
sisällys haihtumisen vuoksi jäähtyy. Tällainen
vesiastia on ammoisista ajoista asti ollut
käytännössä Egyptissä, Persiassa, Intiassa ja Kiinassa.
Arabialaiset toivat ne Espanjaan ja sieltä niiden
käytäntö on levinnyt muuhun Eurooppaan.
Alcazar [-kä’s-] (esp. < arab. ai kasr = linna),
linna, palatsi.
Alcedo /-ë’-/ ks. Kuningaskalastaja.
Alcenius-s u k u, nimi johtuu Someron
pitäjän Hirvelän kylästä (lat. alces = hirvi).
1. Elias Robert A. (1796-1875),
suku-tieteilijä, tuli ylioppilaaksi 1817 Vaasan
lukiosta; vihittiin papiksi 1819; nimitettiin Kalajoen
kappalaiseksi 1826 ja Lapväärtin kirkkoherraksi
1856. A. julkaisi v. 1850 tunnetun sukukirjan
„Genealogia Sursilliana" (ks. t.).
2. Otto Alfred, kasvi- ja rahatieteilijä,
synt. Kronobyssä 1838. Matematiikan ja
luonnonhistorian opettajana Turussa, Kokkolassa ja
Vaasassa 1859-1875. Vaasan läänin
maanviljelysseuran sihteerinä 1875-99. Julkaissut
maamme ruotsinkielisissä kouluissa yleisesti
käytetyn koulukasvion „Einlands Kärlvexter ordnade
i ett naturligt system" (1863), josta on
ilmestynyt kolme painosta. A. on huomattava
raha-tieteen tutkija; mainittakoon tältä alalta esim.
hänen laaja tutkimuksensa „Fyra
anglosaehsisk-tyska myntfynd i Finland" (Muinaismuistoyhd:u
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
