Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Alkemisti ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
innostamia henkilöitä Pohjanmaalla 1880-luvun
alussa, on A. siitä lähtien vaikuttanut innokkaasti
tämän aatteen hyväksi. Hän on ollut sen
sieluna ja henkisenä johtajana, sen
äänenkannattajan „Pyrkijän" toimittajana lehden
perustamisesta (1890) alkaen, Etelä-Pohjanmaan ns:n
sihteerinä ja esimiehenä, Suomen Nuorison Liiton
toimikunnan jäsenenä. Lisäksi tunnettu
puhujana ja esitelmänpitäjänä laajalti maassamme.
Julkaissut useita kirjoja, joissa käsitellään
periaatteellista ja käytännöllistä
nuorisoseuratyötä : „Kansannuorison sivistystarve ja
nuorisoseuraliike" (1897), „Nuorisoseurakirja I" (1905)
y. m. Kesällä 1906 perusti A.Vaasassa ilmestyvän
„Ilkka" nimisen lehden, jonka toimittajana hän
on, ja oli v. 1907-08 eduskunnassa maalaisliiton
edustajana. [V. Tarkiainen, „Kansankirjailijoita
katsomassa" (1904).] V. T.
Alkiolehti (blastoderma), embryol.,
vakoutumis-solujen (blastomeerien) muodostama
kokonaisuus vakoutumisen päätyttyä; blastulan soluista
muodostunut seinä. Niveljalkaisten munissa,
joissa muodostusosa pintapuolisena kerroksena
ympäröi munan keskessä olevan
ravintoruskuaisen, alkiolehti esiintyy yhtenäisenä
solukerroksena ravintoruskuaisen ympärillä. K. M. L.
Alkiolevy (blastodiscus), embryol.,
ravintoruskuaisen päällä kelluva, litteän levyn
muotoinen sikiönaihe eli vakoutumisen alainen osa
kalojen, matelioitten ja lintujen munissa, s. o.
yleensä sellaisissa munissa, joissa muodostusosa
on kerääntynyt toiseen munanpuoliskoon,
ravintoruskuainen toiseen, ja joilla on n. s.
diskoidaalinen vakoutuminen. K. M. L.
Alkiorakko, kasvit., siemenaiheessa oleva,
muita suurempi solu, jonka sisässä siitoksen
kautta syntynyt alkio on. Paljassiemenisillä
kasvaa alkiorakon sisään jo ennen siitosta
valkuainen (alkeisvarsikko) täyttäen sen kokonaan.
Sitten syntyy valkuaisen siitereiän puoleiseen
päähän kaksi munapesäkettä. —
Koppisiemenisillä on ennen siitosta alkiorakon
siitereiän puoleisessa päässä kolme paljasta solua,
joista yksi on munasolu, toiset kaksi
apusoluja (synergidisoluja). Toisessa päässä on
kolme samanlaista solua, vastapuolen
solut (antipodisolut). Siitoksen jälkeen
jakaantuu alkiorakon toisikäinen tuma moneen
kertaan, jonka jälkeen tytärtumien ympärille
kerääntyy alkulimaa. Siten muodostuu koko
alkiorakon täyttävä sisävalkuainen
(endospermi). vrt. Siemenaihe ja Siitos.
Alkioripustin, kasvit., alkiorakon
pituussuunnassa oleva solurihma, joka ilmisiittiöillä syntyy
hedelmöitetyn munasolun uudistuvien
jakautumisten kautta. Sen siitereiästä poispäin
kääntyneessä päässä syntyy kasviaihe, vrt.
Siemenaihe ja Siitos.
Alkiosilmu ks. Alkio.
Alkiphron [-ki’phrōn], kreik., nuorempaan
sofistiikkaan kuuluva kirjailija, joka luultavasti
eli 2:sella tai 3:nnella vuosis. j. Kr., on
sepittänyt kokoelman kirjeitä, joissa kuvataan eri
luokka-tyyppejä; joukossa on muka
talonpoikain, kalastajain, hetairain, parasiittien kirjeitä.
Teos perustuu suureksi osaksi n. s. nuorempaan
attikalaiseen komediaan ja valaisee etupäässä
niitä elämänmuotoja, jotka vallitsivat Attikassa
4:nnellä vuosis. e. Kr. O. E. T.
Alkkula. 1. Ylitornion pitäjän kirkonkylä
Tornionjoen varrella. Tulliasema. — 2.
Vastapäätä edellistä Ruotsin puolella olevan
Öfver-Torneån suomalainen nimi.
Alkmaar l. Alkmar, kaupunki
Pohjois-Hollannissa, Pohjois-Hollannin kanavan varrella;
käy juusto-, vilja- ja karjakauppaa. 18,300 as.
Läheisyydessä sijaitsi kuuluisa Egmont-suvun
linna.
Alkmaion [-mai’ōn] (lat. Alcmaeon), kreik.
tarusankari, Amphiaraoksen ja Eriphylen poika;
surmasi äitinsä, sentähden että tämä oli
kavalasti aiheuttanut Amphiaraoksen kuoleman.
Kostottarien vainoomana hän turvautui Arkadian
Psophis-kaupunkiin, jossa myöhemmin sai
surmansa. — Alkmaion kuului argolais-thebalaiseen
tarupiiriin; hänen kohtaloistaan kerrottiin
hävinneissä Epigonoi- ja Alkmaionis-eepoksissa.
Ks. Amphiaraos. O. E. T.
Alkman [-mā’n], kreik. runoilija, eli
Spartassa luultavasti 7:nnen vuosis. jälkipuoliskolla
e. Kr.; tunnetussa muistotarinassa, jonka
mukaan hän oli alkuaan lyydialainen orja, tuskin
lienee perää. A. on etupäässä tunnettu
koorilaulujen sepittäjänä (ks. Koori). Hänen
teoksistaan ei ole tallella kuin katkelmia. Pisin ja
tärkein on erään Parthenion-laulun
(neitosten juhlakulkue-laulun) katkelma, joka on
kirjoitettu kolmelle v. 1855 Egyptistä löydetylle
papyros-lehdelle (säilynyt n. 100 säettä). Tässä
laulussa, joka on laadittu jonkun jumalan (luult.
Artemiin) juhlassa esitettäväksi, on
koorilyriikan tavallisiin aineksiin, jumalien ylistykseen,
pyhään muinaistaruun sekä vakaviin mietteisiin,
liittynyt erittäin hilpeä aines, runoilija kun
panee koorin neitoset ylistämään leikkisästi
toistensa suloutta ja notkeutta, vrt. Kreikan
kieli ja kirjallisuus. O. E. T.
Alkmene [-mē’-], kreik. taruhenkilö, tavallisen tarumuodostuksen mukaan Mykenain
kuninkaan Elektryoniin tytär, Amphitryonin
puoliso. Zeus-jumala lähestyy häntä hänen
puolisonsa haahmossa, ja hän synnyttää Zeukselle
Herakleen. ks. Amphitryon ja
Herakles. O. E. T.
Alkmeonidit [-ō-] (kreik. Alkmaiōni’dai, Alkmeōni’dai), ylhäinen ja upporikas ateenalainen
suku, jolla oli tärkeä sija Ateenan historiassa
7:nnellä ja 6:nnella vuosis. e. Kr. Kun Kylonin
valtiokaappausyritys (n. 632) oli kukistettu,
niin Alkmeonidit, arkhontti Megakles
päämiehenä, surmasivat kavalasti hänen
puoluelaisensa. Syytettynä pyhän asylioikeuden
(turvapaikka-oikeuden) rikkomisesta koko suku
tuomittiin ikiajoiksi Ateenasta karkoitettavaksi:
vieläpä vainajain ruumiitkin (niiden kai, jotka
sillä välin olivat ehtineet kuolla) kaivettiin
haudoista ja heitettiin maan rajojen ulkopuolelle.
Peisistratoksen aikana suku esiintyy jälleen
Ateenassa, jossa se, nuorempi Megakles
johtajana, kiivaasti ottaa osaa taisteluun
vaikutusvallasta. Vakaannutettuaan lopullisesti valtansa
Peisistratos pakoitti heidät lähtemään jälleen
maanpakoon. Siitä lähtien he ovat ateenalaisten
vapautushankkeiden varsinaisena sieluna.
Erinomaisella auliudellaan he hankkivat itselleen
Delphoin oraakkelipapiston vaikutusvaltaisen
kannatuksen, ja sen avulla he saivat spartalaiset
ryhtymään tyranninvallan poistamiseen Ateenasta.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
