- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
289-290

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Almeida-Garret ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

tarkoituksensa oli laskea Intian kauppa, joka tähän asti
oli ollut venetsialaisten hallussa, portugalilaisten
käsiin. Suojellakseen kauppaansa venetsialaiset
yllyttivät Egyptin sulttaania lähettämään
laivaston Intiaan. Se voittikin Portugalin
laivaston, jota johti A:n poika Lorenzo; mutta
1509 A. voitti Egyptin sulttaanin ja Kalikutin
ruhtinaan yhdistyneet laivastot. Sen jälkeen
hän jätti ylipäällikkyyden Albuquerquelle ja
kaatui Etelä-Afrikassa taistellessaan kotiin
palatessaan alkuasukkaita vastaan. O. M-e.

Almeida-Garrett [-mē’-, João Baptista
de Silva Leitào d’ (1799-1854), portug.
runoilija ja valtiomies. Vaikutti m. m. sisäasiain
ministerinä, Cortesin jäsenenä; etevä puhuja.
Hän on huomattavin nuorportugalilainen
runoilija, saanut vaikutusta romantiikasta, veti esiin
Portugalin vanhan kansanrunouden, loi
kansallisteatterin. Hänen teoksistaan mainittakoon:
kertova runoelma „Camões", kokoelma
„Romanceiro", jossa on mukaelmia vanhoista
romansseista, lyyrilliset runot „Folhas cahidas",
näytelmät „Catão", „Auto de Gil-Vicente", „Frei
Luiz de Sousa" ja novelli „Viagens na minha
terra". V. T.

Almén, August Teodor (s. 1833), ruots.
kemisti ja lääkäri. Lääketieteellisen ja
fysiologisen kemian professori Upsalassa 1861.
Ruots. lääkintähallituksen ylitirehtöörinä
1883-98; tässä toimessa aikaansaanut suuria
uudistuksia ja parannuksia yleisen
terveydenhoidon alalla. Julkaissut useita tutkimuksia
terveysvesistä ja ravintoaineista. Edv. Hj.

Almeria [-ī’-], Espanjassa. 1. Maakunta
Andalusian itäosassa. 8,704 km2, 378,188 as. — 2.
Edellisen linnoitettu pääkaupunki, Välimeren
rannalla, ikivanha kaupunki, foinikialaisten
perustama, 47,000 as. Kaupungin nimi
rooma-laisaikaan oli Portus Magnus. Arabialaisvallan
aikana se saavutti suuren kukoistuksen (150,000
as.). Kauppatavarana ovat kuuluisiksi tulleet
rypäleet, viini ja lyijy. Ympäristössä viljellään
sokeriruokoa. W. S-m.

Almikki ks. Centetes.

Almkvist, Herman Napoleon (s. 1839),
ruots. kielentutkija, Upsalan yliopiston
professori. Julkaissut joukon seemiläisiä y. m.
itämaisia kieliä koskevia teoksia ja kirjoituksia.

Almlöf, Nils Vilhelm (1799-1875), ruots.
näyttelijä, joka 19 v. vanhana otettiin oppilaaksi
Tukholman kuninkaalliseen teatteriin, saavutti
pian yleisön suosion kauniilla ulkomuodollaan ja
erinomaisella äänellään ja säilytti sen
kuolemaansa asti, esiintyen menestyksellä mitä
erilaisimmissa osissa. — Myöskin hänen poikansa
Karl Anders Knut (1829-99) ja tämän
puoliso Hedvig Kristina Elisabet
(1831-82), synt. Deland, olivat eteviä
näyttelijöitä luonnenäytelmän alalla. V. T.

Almoravidit ja almohadit, kaksi maurilaista
hallitsijasukua. Edelliset (arab. murâbitî’n
„rajavartiat") rupesivat 11:nnellä vuosis. muslimeiksi
ja perustivat hallitsijansa Abu Bekrin johdolla
Marokon (1062). nänen seuraajansa Jusuf ibn
Tašfin siirtyi Abbadidien (ks. t.) avuksi
kutsumana Espanjaan, voitti v. 1086 kristityt Sallakan
luona ja valloitti koko arabialaisen osan
Espanjaa. Mutta pian he sortuivat toisen Marokossa
syntyneen hurjan lahkon, almohadien, jalkoihin.
Nämä v. 1147 valloittivat Marokon ja levittivät
valtansa Espanjaan, kunnes sodassa Kastilian
kuninkaita vastaan kärsivät masentavan
tappion 1212 ja vähän myöhemmin menettivät
valtansa Marokossakin. [Dozy, „History of the
Almohades" (2:nen p. 1881).] K. T-t.

Almos [ālmoš] (k. luultav. 895), unk.
ruhtinas, jonka johdolla unkarilaiset kulkivat
Etelä-Venäjän arojen poikki uusia asuinsijoja
etsimään; Árpádin isä.

Karl Jonas Love Almquist.
Karl Jonas Love Almquist.

Almquist, Karl Jonas Love
(1793-1866), ruots. kirjailija, opiskeli Upsalan
yliopistossa, vihittiin maisteriksi 1815, siirtyi sitten
virkauralle Tukholmaan. Jo varhaisessa
nuoruudessa herännyt kiintymys luontoon ja
Rousseaun aatteisiin sai hänen 1824 vetäytymään
muutamien ystäviensä kanssa Vermlantiin, jossa
hän aikoi elää talonpoikana ihanteellista
luonnonelämää ja
nai maalaistytön.
Mutta kun
aineellinen toimeentulo
kävi vaikeaksi ja
olo maalla
muutenkin ikäväksi,
muutti hän 1826
takaisin
Tukholmaan ja pääsi
1829 alkeiskoulun
rehtoriksi. Tässä
toimessa hän
aluksi kunnostautui
innokkaana ja
etevänä kasvattajana, kunnes
kirjalliset harrastukset
vähitellen
vieroittivat hänet opettajanammatista. 1832-51
ilmestyi hänen pääteoksensa. 14-osainen „Törnrosens
bok". Se sisältää laajoissa puitteissaan sangen
erilaisia aineksia: kauniita luonnonkuvauksia,
hienoja, psykologisia piirrelmiä,
yhteiskunnallisia tendenssikirjoituksia, viehättäviä kuvia
kansanelämästä (esim. „Kapellet", suomennettu
1846), historiallisia romaaneja, draamoja, satuja,
eepillisiä runoelmia j. n. e. Siinä on m. m.
draama „Ramido Marinesco", jonka Runeberg
asetti hyvin korkealle, ja realistinen novelli „Det
går an", jonka tendenssi on tähdätty avioliiton
purkamattomuutta vastaan. Viimemainittu teos
herätti 1840:n tienoissa kiivaan kynäsodan,
johon otti osaa myöskin J. V. Snellman
kertomuksella „Det går an. Fortsättning". A:n muista
kaunokirjallisista tuotteista mainittakoon vain
nuoruudenteos „Amorina" (valmiina jo 1821,
julkaistu vasta 1839), myrskyinen hyökkäys
tahdonvapausoppia vastaan, sekä romaanit
„Gabrièle Mimanso" (1841-42) ja „Tre fruar i
Småland" (1845). Sitäpaitsi A. on julkaissut
suuren joukon kirjoituksia ja tutkielmia sangen
erilaisista kysymyksistä: esteettisistä, kieli- ja
kasvatusopillisista, taloudellisista ja uskonnollisista.
Tätä harvinaisen runsasta tuotteliaisuutta
haittaa kuitenkin epätasaisuus, johon oli suurena
syynä taloudellisen ahdingon synnyttämä liika
kiireellisyys. A:n raha-asiat näet kokonaan
rappeutuivat, hän joutui tekemisiin erään
koronkiskurin kanssa ja pakeni Ruotsista 1851,
epäiltynä murhayrityksestä tätä vastaan. Hän


<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Oct 18 16:47:29 2024 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/1/0171.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free