Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Alsine ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Alter ego (lat.), „toinen minä” s. o. sijainen;
uskottu ystävä.
Alternatiivi (lat. alte’rnus = vaihteleva toisen
kanssa), vaihtoehto. — Alternatiivinen,
vaihtoehtoinen. — Alterneerata,
vuorotella.
Alteroidut soinnut ks. Muunnetut
soinnut.
Alterum tantum (lat.), „toistamiseen
yhtäpaljon”, korkosumma, joka on kasvanut
pääoman suuruiseksi.
Altesse [-e’s] (ransk.), Teidän Korkeutenne;
ruhtinaallinen arvonimi.
Alte Veste, „vanha linna” likellä Nürnbergiä
olevalla kunnaalla, jonka Wallenstein oli
linnoittanut ja jota Kustaa Aadolf 24 p. elok. 1632
10-tuntisella kiihkeällä rynnäköllä, johon
suomalaisetkin ottivat osaa, koetti turhaan valloittaa.
Althaea [-ē’], samettihaapa, kasvisuku
Malvaceæ-heimossa. Monivuotisia, korkeita,
valkeakarvaisia yrttejä, joiden lehdet ovat leveitä,
suippopäisiä; isoissa kukissa 6-9-jakoinen
lisäverhiö. — Useat lajit lääkekasveja.
Etelä-Eurooppalaisen A. officinaliksen pitkien
juurihaarojen sisältämästä sokeripitoisesta kasvilimasta
tehdään alteesiirappia, lehdistä
rintateetä.
Althaia [-i’-], kreik. taruhenkilö. ks.
Meleagros.
Althusius [-tū’-] Johannes (1557-1638),
saks. oikeustieteilijä, uudemman luontaisoikeuksien teorian tieteellisiä perustajia. Opiskeltuaan
lakitiedettä Baselissa ja luultavasti myöskin
Genèvessä tuli hän lakitieteen professoriksi
Herbornin yliopistoon 1586 ja 1600 Emdenin
pormestariksi. A. puolusti sekä käytännössä että
tieteellisesti ehdotonta kansan suvereniteetin aatetta.
Valtion tarkoitusperänä on yksinomaan kansan
paras, hallitsija on vain korkein virkamies,
jonka hallintovalta perustuu molemmin puolin
sitovaan sopimukseen. A:n tärkeimmät teokset
ovat: „Politica methodice digesta et exemplis
sacris et profanis illustrata” (1603; 2 pain. 1610,
siinä ovat myös vastustajien lausunnot
käsiteltyinä) ; „Juris prudentia romana” (1586) ja
„Dicæologica” (1617).
Altilik [-i’k], turkkil. hopearaha, = noin 1 mk.
23 p.
Altimetri (lat. altus = korkea, ja kreik.
metron = mitta), korkeusmittari.
Altmark, Preussissa, osa muin. Kurmarkia
Brandenburgissa Magdeburgin pohjois- ja Elben
länsipuolella, alue, josta preussiläinen valtio sai
alkunsa; verrattain hedelmätön maa pienine
kaupunkeineen, suurin on Stendal, 23,281 as.
Altmark, pieni kaupunki Länsi-Preussissa.
V. 1629 tehtiin siellä Ruotsin ja Puolan välillä
kuudeksi vuodeksi A:n välirauha, jonka kautta
Puola Ruotsille luovutti Liivinmaan ja
muutamia Preussin kaupungeita.
Altona, kaupunki Preussissa, Schleswigin
hallintoalueessa, Elben oikealla rannalla Hampurin
alapuolella, 168,320 as. (1905). Suuri satama ja
merikauppa. Vapaasatama avattu v. 1901.
Villa-ja puuvillateollisuutta. Kaupunki on vähitellen
kasvanut Hampuriin kiinni, mutta kummallakin
on oma kunnallishallituksensa. Vuodesta 1830 on
kaupunki nopeasti vaurastunut ja sen
asukasluku kasvanut yhä. Ansiokkaita oppilaitoksia.
Altoona [ältū’nə], kaupunki Yhdysvalloissa,
Pennsylvaniassa, Alleghanyvuorten ja
Pittsburgin itäpuolella. 39,000 as. Rautatievaunu- ja
veturitehtaita.
Altorf, Sveitsissä, Uri-kanttonin
pääkaupunki, Reuss-joen varrella,
Vierwaldstätterjärven eteläpuolella. Tellin muistopatsas. 3,100 as.
Altranstädt, kylä Sachsenin maakunnassa
likellä Lützeniä; tunnettu sen rauhanteon
kautta, joka siellä 14 (24) p. syysk. 1706 tehtiin
Kaarle XII:n ja August II:n välillä ja jossa
jälkimäisen täytyi luopua Puolan kruunusta.
Altruismi (it. altrui = toiselle, lat. alter =
toinen, lähimmäinen), A. Comte’n muodostama sana,
osoittaa sitä siveysopin suuntaa, jonka mukaan
siveellisyyden tärkein tunnusmerkki on siinä,
että ihminen toiminnassaan ottaa ohjeekseen
toisten onnen ja menestyksen (vastakohta:
egoismi) ; käytetään melkein yksinomaan
oppi-muodostuksista, jotka muuten periaatteellisesti
katsovat siveellisenkin toiminnan luonnolliseksi
ja olennaiseksi loppumääräksi valmistaa
ihmiselle onnea ja menestystä (vrt.
Eudaimonismi, Hedonismi). A. Gr.
Altstätten, kaupunki Sveitsissä St. Gallenin
kanttonissa, 470 m yl. merenp. 9,000 as.
Alttaani ks. Altaani.
Alttari (lat. altar l. altare = uhriliesi),
uhriliesi, uhripöytä; „Herran pöytä”, se kuorissa
oleva koroke, jonka
ääressä pappi toimittaa
osan julkista
jumalanpalvelusta. Alttarilla
tarkoitetaan oikeastaan
luonnollista tai
erityisesti tehtyä koroketta,
jolle asetetaan
jumalalle pyhitetty uhri.
Luonnonkansat ja
korkeammallakin sivistysasteella olevat kansat
ovat alttareinaan
käyttäneet kivilohkareita y.
m. s. Juutalaiset
saivat lakinsa mukaan
uhrata ainoastaan
temppelissä, mutta kauan
oli kuitenkin tapana
pystyttää
uhrialttareita yläville paikoille,
kuten esim. Gilgalissa ja Betelissä. Heillä
oli sekä polttouhrialttareita ja
suitsutusalttareita että näkyleipäpöytiä. Egyptiläiset
alttarit olivat tehdyt yhdestä ainoasta kivestä
katkaistun keilan muotoisiksi. Assyrialaisten ja
persialaisten alttarit olivat muodoltaan
neliskulmaisia; muinaispersialaisten tulialttarit
olivat merkittävän korkeat (3 metriä ja ylikin).
Antiikin kansojen (kreikkalaisten ja
roomalaisten) alttarit olivat tavallisesti sylinterin
muotoisia ja koristettiin ornamenteillä tai henkilö-
ja eläinkuvilla: niiden yläreunoihin oli usein
veistetty uhrieläinten (härkien, oinasten) päitä.
Tekoaineena käytettiin enimmäkseen marmoria.
Juhlapäivinä ne kaunistettiin kukkakiehkuroilla
ja seppeleillä. Alttareita ei pystytetty
ainoastaan temppelien sisään ja niiden edustalle, vaan
myöskin yleisille paikoille ja valtateille,
lehtoihin, lähteiden viereen j. n. e. sekä huoneisin
 |
| Ciborium-alttari Milanon Pyhän Ambrosiuksen kirkosta. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
