Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Amicis ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
331
Amiot Ammatintarkastus
332
häu oli Suomen asiain komitean jäsenenä
Pietarissa, 1821-27 yliopiston sijaiskanslerina,
korotettiin vapaaherraksi ja kreiviksi, j. n. e.
Kannaltaan hallitsijavallan uskollisena palvelijana
ollen, A. koetti tarkkaan palvella ylä-ilmoissa
vallitsevaa katsantokantaa, niinkuin myöskin hänen
esiintymisensä A. I. Arvidssonin yliopistosta
erottamisjutussa näyttää. Yliopiston nuorison
ja opettajien kesken A. sentähden ei nauttinut
suurta suosiota. 1826 hän oli Suomen
edustajana keisari Nikolain kruunauksessa.
Loppu-aikansa hän eli Riilahdella, jonka kartanon
kokoelmineen oli tehnyt fideikomissiksi, ja siellä
hän kuoli 30 p. maalisk. 1842.
4. Gustaf A. (1771-1836), soturi, maaherra,
tuli käytyään Haapaniemen sotakoulun 1780
vänrikiksi ja oli mukana 1788-90 vuosien
sodassa. Nimitettynä 1805 Karjalan jääkärijoukon
päälliköksi hän otti osaa 1808 vuoden sotaan,
nimitettiin 1810 Savon ja Karjalan maaherraksi,
josta virasta otti eron 1827, ja eli loppuvuotensa
Linnaisten kartanossaan Ruovedellä.
5. G r e g o r i A. (1788-1847), soturi, Aadolf A:n
poika, oli 180S upseerina Savon rykmentissä,
mutta siirtyi sodan jälkeen Ruotsiin, jossa
lopulta tuli Karlstenin linnan komentajaksi.
Julkaisu: „Relation oin f. d. Savolaks hrigadens, af
Kongl. Finska Arméen, deltagande i 1808 & 9
årens fälttåg i Finland oeh Westerbotten"
(Göteborgissa 1839).
6. Germ und Fredrik A. (1796-1876),
professori, tuli filosofian apulaiseksi yliopistoon
1831. Paljon hälinää herätti aikanaan hänen
nimityksensä filosofian professoriksi v. 1849,
jolloin Juhana Vilhelm Snellman syrjäytettiin. A.,
joka myöskin oli sensorina, mutta muuten
jotenkin viaton asiassa, joutui nuorison
tyytymättömyyden, kissannaukujaisten, esineeksi.
Tiede-miehenä A. oli jotenkin mitätön, ja hänen
professorinvirkansa lakkautettiin jo v. 1852.
7. Gustaf A. (1803-38), historiantutkija,
Johan Fredrik A:n poika, fil. toht. 1827, toinen
toimitussihteeri keisarin Suomen asiain
kansliassa, kuoli matkalla Venetsiassa. Julkaisi 1827
„Finska Adelns oeh Riddarhusets historia", joka
on ansiokas, laatuansa ensimäinen tutkimus
alallansa.
8. Torsten Gustav A. (1838-81),
kielentutkija, synt. Nilsiässä, palveltuansa
sotaväessä fil. toht. 1S73. lehtori Haminan
kadettikoulussa 1871. A. oli harras ja lahjakas tutkija;
v. 1871 hän teki tutkimusmatkan Vermlannin
suomalaisten, v. 1878 Itä-Venäjälle votjakkien
luo; ennenaikainen kuolema katkaisi hänen
uransa. Hänen tutkiniuksistnan mainittakoon:
„Etelä-Pohjanmaan kielimurteesta tutkimus"
(1871) ; „Lyhyt silmäys itäisten
Suomensukuisten kansain historiaan" (Koitar II) ;
„Savolaisten sija Suomen asutushistoriassa" (Koitar T> ;
.,Tietoja Vermlannin Suomalaisista" (1876) ,
.,Virolai8-suomalainen sanakirja" (1869) ;
„Syr-jäniläisiä häälauluja, koonnut M. A. Castrén.
Alkukielestä suom. ja saks. käännöksellä
varustanut –" (1878) ; „Votjakin äänne- ja muoto-
opin luonnos" (julkaistu hänen kuolemansa
jälkeen, v. 1896, Suom.-ugr. Seur. Aikakausk. XIV).
Ä. G. (Y. W.)
Amiot (1718-94), jesuiitta,
lähetyssaarnaajana Kiinassa. Hänen kirjoituksensa Kiinan
muinaisesta ja silloisesta musiikista ovat
erittäin tärkeänä ja luotettavana tietolähteenä sillä
alalla. I. K.
Amira [-mi’-], Karl von (s. 1848), saks.
oi-keushistorioitsija, tuli 1875 professoriksi
Freiburgin ja 1893 Münchenin yliopistoon. On tullut
kuuluisaksi germaanilaisen ja varsinkin
mui-naisskandinaavilaisen oikeushistorian tutkijana,
in. m. seuraavien teoksiensa kautta: „Über
Zweck und Mittel der germanischen
Rechtsgeschichte" (1876), „Nordgermanisohes
Obligationenrecht" (2 nidosta, 1882-95), „Grundriss des
germanischen Rechts" (2 painos 1897).
Amiraali (arab. amir, emir = ruhtinas,
päällikkö), laivaston ylipäällikkö (vice- ja
konter-amiraali). Amiraalilla on merkkinään
lippulaivassa amiraalilippunsa.
Amiraaliesikunta, merisotaväen esikunta
Amiraliteetti, laivaston ylihallitus.
Amiraliteettikollegio, Ruotsin valtakunnan
päävirastoja, sotalaivaston ja meripuolustuksen
hoitoa varten, 1617 perustettu, 1634 v:n
hallitusmuodossa määrätty valtakunnan kolmanneksi
kollegioksi, sittemmin (1680) siirretty
Karlskronaan, entisessä muodossaan lakkautettu 1791.
Amiraliteettisaaret, saariryhmä
Hismarck-arkipelaagissa Uuden Guinean koillispuolella.
Asukkaat papualaisia. V:sta 1885 Saksan
suojeluksen alaisina. IV. S-m.
Amirantit, Afrikassa, saariryhmä Seycliellien
lounaispuolella, johon kuuluu 11 korallisaarta:
niitten yhteinen pinta-ala on 83 km3 ja
asukasluku n. 100, elinkeinona kilpikonnanpyynti. V.
1814 ne joutuivat Englannin yliherruuden alle:
nimensä ne ovat saaneet „amiraali" Vasco da
Gamasta.
Amisos [-ino’s] (nyk. S a m s un), kaupunki
muinaisessa Pontoksessa Mustanmereu rannalla,
Mithridateen pääkaupunki.
Amitoosi ks. Tuman jakautuminen.
A.mma, imettäjä, nainen, joka äidin sijassa
imettää lasta. 11. O-B.
Amman, Johann Konrad (1669-1724).
sveitsiläinen kuuromykkäin opettaja, toimi
lääkärinä ja opettajana Amsterdamissa ja
Haar-Iemissa. Hänen teoksensa ovat „Surdus loquens"
(1692) ja „Dissertatio de loquela" (1700).
Ammatintarkastus, valtion puolelta
tapahtuva hallintotoimi, jonka suorittavat erityiset
virkamiehet, ammattientarkastajat,
joiden tehtävänä on pitää silmällä työoloja, vai
voa työväen suojelemiseksi säädettyjen lakien
noudattamista ja ylläpitää hyviä suhteita
työn-tetttäjain ja työntekijäin kesken. Englannissa
asetettiin tehtaat valvonnan alaisiksi jo v. 1802,
mutta erityiset ammattien (tehtaiden)
tarkastajat asetettiin siellä vasta v. 1833, Preussissa
v. 1853, Ranskassa v. 1874, Sveitsissä v. 1877.
1880-luvulta alkaen on useimmissa maissa, joissa
teollisuus on huomattavammin kehittynyt, pantu
liimecn a.; Suomessa a. säädettiin 15 p. huhtik.
1SS9 annetussa, teollisuusammateissa olevain
työntekijäin suojelemista koskevassa asetuksessa.
Ammattien tarkastajia oli aluksi kaksi, vuodesta
1S97 lähtien kolme, v. 1902 tuli lisää neljäs
naispuolinen ammattien tarkastaja. Toiminnastaan
he antavat joka vuosi kertomuksen. Suomessa
niinkuin muissakin maissa ainoastaan
teollisuus-ammatit ovat a:n alaisia. J. F
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
