Tietosanakirja / 1. A-Confort / 357-358 (1909-1922) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Amphioxus ...

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

esittänyt tarun Antiope-tragediassaan, josta
katkelmia on säilynyt. Amphion ja Zethos olivat
siinä esitetyt vastakkaisten elämänsuuntien
edustajina: Zethos edusti karkeata maalaiselämää ja
sen yksinkertaisia käytännöllisiä harrastuksia,
Amphion taas hienontunutta henkistä
sivistyselämää. — Jo sankarirunoudessa mainitaan A.
ja Zethos Theban muurien rakentajina, ja varhain
jo kerrottiin A:n saaneen lyyransoitollaan kivet
liikkumaan ja muureiksi liittymään. — A:n
puolisona mainitaan Niobe. jonka traagilliseen
taruun A. siten liittyy. — Dirken rangaistus on
esitettynä suurenmoisessa veistokuvaryhmässä,
joka käy Farnesen härän nimellä. — ks. Dirke,
Farnesen härkä ja Niobe. O. E. T.

Amphioxus [-o’-] ks. Suikulainen.

Amphipoda [-i’-] ks. Katkat.

Amphipolis [-phi’-], kreik. kaupunki
Etelä-Traakiassa (Makedoniassa), kummulla, jota
Strymon-joki kolmelta puolelta ympäröi. Paikan
edullisen aseman vuoksi, se kun hallitsi tärkeätä
teiden risteystä (vanhempi nimi Ennea Hodoi =
9 tietä), kreikkalaiset pyrkivät jo aikaiseen
saamaan sitä haltuunsa. Mutta vasta v. 437
onnistui ateenalaisten perustaa sinne
Amphipolis-niminen siirtokaupunki. Tämä vaurastui hyvin,
mutta vieraantui pian Ateenasta.
Peloponnesolaissodassa se (v. 424) antautui spartalaiselle
päällikölle Brasidaalle, eikä ateenalaisten enää
onnistunut saada sitä haltuunsa. 358
Makedonian kuningas Philippos II lopullisesti anasti
sen; se pysyi Makedonian vallassa
roomalaiseen valloitukseen asti. — Paikan nyk. nimi:
Neokhorion. O. E. T.

Amphissa (nyk. Salona), kreik. kaupunki
läntisten (ozolilaisten) lokrien maassa, Delphoin
luoteispuolella. Koska A:n asukkaat olivat
anastaneet erään Delphoin temppelille kuuluvan
maa-alueen, Makedonian Philippos II, muka
amphiktyoniliiton tuomion toimeenpanijana, hävitti
kaupungin (339 e. Kr.). Se rakennettiin
kuitenkin pian uudestaan.

Amphitrite [-trī’tē], kreik. jumalatar,
Nereuksen (toisten mukaan Okeanoksen) tytär,
Poseidonin puoliso. Häntä palveltiin varsinkin
saaristossa.

Amphitryon [-try’ōn] (lat. Amphitryo), kreik.
taruhenkilö, Tirynsin kuninkaan Alkaioksen
poika, Perseuksen pojanpoika. Hänen vaimonsa
Alkmene synnytti Zeukselle Herakleen,
Amphitryonille Iphikleen. A:n taruun perustuu
m. m. roomalaisen runoilijan Plautuksen
(epäilemättä jonkun kreikkalaisen komedian
mukaan) laatima Amphitruo-komedia; sitä taas on
Molière mukaellut Amphitryonissaan.

O. E. T.

Amphiuma [-ū’-], ankerias-sammakko,
Pohj.-Ameriikan etelärannikon lätäköissä ja
soissa elävä hännällinen sammakkoeläin-suku. Ruumis
lieriömäinen n. 90 cm pituinen, pää
pieni, pienet silmät ihon
peittämät, kaikki 4 jalkaa hyvin
lyhyet ja hennot, iho sileä.

Amphora.

Amphora (kreik.
amphiphoreu’s), mykevä, kaksikorvainen,
jalallinen, kapeakaulainen astia,
useimmiten savesta; sitä
käytettiin muinoin Kreikassa ja
Italiassa viini- tai öljysäiliönä. Kreikkalainen
a. oli erittäin kaunismuotoinen ja usein
hienoilla maalauksilla koristettu. — Astiamittana
roomalainen a. vastasi n. 26 litraa.

Ampiaiset (Hymenoptera). Laajemmassa
merkityksessä sanotaan ampiaisiksi kaikkia
lahkoon Hymenoptera kuuluvia hyönteisiä.
Muodonvaihdos on täydellinen; suuosat osaksi
purevaisia, osaksi imeväisiä ja nuolevaisia; 4
kalvomaista, harvasuonista siipeä; toisinaan
siivettömiä. Toukat toisilla jalattomia ja
vanhempien syötettäviä taikka loisina hyönteisten
ruumiissa tai kasvien sisässä eläviä, toisilla
taas jalallisia, itse ruokansa hankkivia
kasvinsyöjiä, jotka voivat olla vahingollisia.
Muutamat elävät yhteiskunnissa, joihin kuuluu kolme
muotoa: koiraksia, naaraksia ja työeläimiä.
Viimeksimainitut ovat surkastuneita naaraksia
ja usein siivettömiä, joskus muodoltaan
erilaisia, eri tehtäviin kykeneviä. A:t jaetaan
kolmeen alaryhmään: sahapistiäisiin
(Phytophaga), loisampiaisiin (Enthophaga)
ja myrkkypistiäisiin (Aculeata).
[Taschenberg, „Die Hymenopteren Deutschlands”
(1866) ; Dahlbom, „Hymenoptera Europæa”
(1843-54) : Thomson, „Hymenoptera
Skandinaviæ” (1871-79) ; André, „Spécies des
Hyménoptères d’Europe” (1882-1906) ; Dalla Torre,
„Catalogus Hymenopterorum” (1892).]

Vespa vulgaris.

Ahtaammassa merkityksessä sanotaan
ampiaisiksi Vespa-sukuun kuuluvia myrkkypistiäisiä.
joiden siivet ovat pitkittäin poimuisia ja
takaruumis hyvin hoikan varren kautta yhtynyt
keskiruumiiseen; mustia, keltaisilla juovilla ja
täplillä koristettuja ; 10-25 mm pitkiä.
Naarasten ja työampiaisten takaruumiissa on terävä
myrkkypistin. A. elävät yhteiskunnissa ja
rakentavat suurella taidolla pesiä harmaasta
puupaperista, jonka itse valmistavat; näissä on
6-kulmaisia soluja, joissa toukkia kasvatetaan,
pesää laajennetaan kesän kuluessa sen mukaan
kuin toukkien luku lisääntyy ja uusia
työampiaisia kehittyy. Syksyn tullen voi pesä sisältää
tuhansia soluja; ensimäisten hallojen sattuessa
työampiaiset tappavat kaikki
toukat ja koirakset, talvella
kuolevat työampiaisetkin.
Yleisin laji, joka usein tekee
pesänsä ihmisrakennuksiin,
on Vespa vulgaris (ks.
kuvaa) ; se tekee vahinkoa
pureskelemalla rikki hedelmiä
ja varastelemalla
mehiläispesistä mettä. Suurin ja pahojen pistojensa
tähden pelätyin laji V. crabro on Suomessa
harvinainen. Lähisukuisia ovat yksin elävät
ampiaiset (Vespidce solitariæ), jotka kaivavat
pesiään rakennusten seiniin, muureihin v. m.:
Suomessa tavataan useita lajeja, etenkin
sukuun Odynerus kuuluvia. [Saussure,
„Guêppes solitaires et sociales” (1852-58) ; Aurivillius,
„Bidrag till kännedom om våra solitära
Getingars lefnadssätt”.] U. S-s.

Amplissimus [-li’s-] (lat.), ylin, jaloin.

Amplitudi (lat. amplitū’dō = laajuus). 1.
Fys. Matka, minkä värähtelevä tahi
edestakaisin heilahteleva kappale tahi sen osa kulkee
liikkuessaan tasapainoasennostaan toiseen
käännepisteeseen ; toisten mukaan molempain

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>