Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ampumatarpeet ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
365
750,000 kr. suuruisen määrärahan. — Tanskassa
oli 1907 43,000 aktiivista ja 16,000 passiivista
jäsentä ampumaliitossa, jonka määrärahat ovat
69,000 kr. — Norjassa oli 1907 45 ampumaseuraa
(noin 1,500 ampumakuntaa) ja 200
ampumarataa. Valtion antama avustus nousi 136,000
kruunuun. — Suomessa on asian hyväksi
toiminut v:sta 1SS3 alkaen Helsingin
Sportti-Klubi, joka vuosittain on toimeenpannut
kilpailuja ammunnassa sekä lyhyillä että pitkillä
välimatkoilla (75-300 m). Sporttiklubi, joka
useina vuosina on nauttinut valtionapua (1 à
2,000 mk.), on toimintansa aikana jakanut yli
50,000 mk. palkintoina. -Iskm-.
Ampumatarpeet, ryhmänimitys, jolla
tarkoitetaan kaikkia niitä esineitä, joita käytetään
tuliaseilla ampuessa. Kolme pää tarveainetta
ovat: räjähdysaine (ks. t.),
heittokap-p a 1 e (ks. Projektiili) jasytytysaine.
Nykyaikaisia takaaladattavia kiväärejä ja
pika-ampumistykkejä varten nämä ampumatarpeet
yhdistetään patroonahylsyihin (vrt. P a t r o
o-na). Patroonia on olemassa kahta lajia: kovat
(täydelliset) ja löysät patroonat.
Viimeksimai-nituista puuttuu heittokappale ja niitä
käytetään manövereissä. Jalkaväen patroonat
säilytetään sotajalalla ollessa osaksi sotilaan
varus-tuskappaleisiin kuuluvissa patroonalaukuissa,
osaksi erityisissä patroonavaunuissa, jotka
seuraavat sotajoukkoa. Tykistön ampumavarat
säilytetään osaksi tykkien eturattaissa, osaksi
ammunitsionivaunuissa, jotka seuraavat
kuor-mastossa. M. v. E.
Ampumavalli, ampumakentälle mullasta ja
turpeista luotu valli, jota vasten maalitaulut
asetetaan ja johon luodit pysähtyvät.
Ampumaharjoitusten loputtua lyijyt kootaan talteen
mullasta.
Amputatsioni (lat. amputä’tiö < amputä’re =
leikata poikki), koko ruumiin osien, kuten jalan,
käden, varpaan, sormen, rintarauhasen
(naiselta) y. m. irtileikkaaminen ruumiista;
raajoihin ja niiden osiin nähden sanotaan
amputatsio-uiksi kuitenkin vain sellaista irtileikkaamista,
jossa itse luukin tulee poikkileikatuksi; jonkin
jäsenen irtileikkaamista nivelen kohdalta
sanotaan eksartikulatsioniksi. vrt. R
e-sektsioni ja Enukleatsioni.
Amputeerata, toimittaa amputatsioni.
Aiiir ibn al-Ass [äs], arab. sotapäällikkö, joka
valloitti Egyptin v. 639-642 ja perusti
el-Fusta-tin 1. vanhan Kairon. Hän kuoli Egyptin
maaherrana v. 664. K. T-t.
Amrafel ks. H a m m u r a b i.
Amritsar, kaupunki Etu-Intiassa,
Punja-bissa, 162,400 as. Sikhien pyhä kaupunki.
Tärkein kauppakaupunki tässä osassa Intiaa.
Kas-mirhuivien vientipaikka.
Amru bell Aul ks. A m r ibn a 1-A s s.
Amsdorf, Nikolaus v o n (1483-1565),
luterilainen teologi ja Lutherin likeinen ystävä,
1511 teologian professori Wittenbergissä, 1524
superiutendentti Magdeburgissa, jossa hän pani
toimeen uskonpuhdistuksen, 1542-47 evankelinen
piispa Naumburgissa, lopulta superiutendentti
Kisenachissa. Ollen jyrkkä ja taistelunhaluinen,
cli hän Lutherin kuoltua Flaeiuksen kera
,,gne-sio-luterilaisen" ryhmän johtaja, joka vastusti
kaikkia myönnytyksiä opissa ja järjestyksessä.
366
Hän kehitti eräitä Lutherin ajatuksia
äärimmäisyyteen saakka, m. m. väittämällä että
„hyvät työt ovat vahingollisia autuuteen" (vrt.
Majoristinen riita). J. G.
Amsteg, paikkakunta Sveitsissä,
Uri-kantto-nissa Gotthard-radan varrella ja
Maderan-laak-soii suussa.
Amstel, Alankomaissa, joki Pohjois-Hollannin
maakunnassa, juoksee pohj. kohti Amsterdamin
halki ja laskee Zuiderzeehen.
Amsterdam, Alankomaitten suurin kaupunki,
Pohjois-Hollannin maakunnassa, Zuiderzeen
lou-iiiiisunman lj-nintisen, nyk. suurimmaksi osaksi
kuivatetun ja kanavilla varustetun lahden
varrella; tähän laskee Amstel-joki. 564,186 as.
(1906). Suu ritumaksi osaksi paalutukselle
rakennettu. Paitsi pitkiä pääkatuja (esim.
Dam-rak) edistävät liikettä puoliympyrään
raken-letut poikkikadut sekä kanavat (Grachten)
lukuisine siltoineen (Pohjoi ien Venetsia).
Pää-lorin nimi on Dam. Rakennuksista
mainittakoon 44 kirkkoa, kunink. linna, pörssi,
raati-itioue, valtionmuseo, jossa on verraton taulu-
Kanavakatu Amsterdamissa.
kokoelma (alankomaalaisia mestareita, alank.
koulu) ; kunnallinen vapaa yliopisto, tähtitorni,
eläin- ja kasvitieteellinen tarha, tiede- ja
taideakatemia, merikoulu y. m. Teollisuus on
huomattava (laivarakennus, kone-, nuoranpunoma- ja
tu-pakkateoll.), sen juutalaiset timanttisepät ovat
vanhastaan kuuluisia. Kauppa on vielä tä.’
keämpi. Satamiin, jotka siltoineen ovat
rakennetut pitkin pohjoista rantaa, mahtuu n. 1,000
laivaa. Niitä ympäröivät telakat ja
laivanveis-tämöt. Suurenmoiset kanavat, m. m. v. 1876
rakennettu 22 km pitkä Pohjanmerenkanava
Ijmuidenista, päästävät suuria laivoja
kaupunkiin asti. Usean siirtomaahöyrylaivalinjan
lähtökohta. Vuosittain käy täällä noin 1,500
laivaa, joitten lastauskyky nousee n. 1 ’/a milj.
tonniin. Alankomaalainen kauppaseura
(Maat-schappij) harjoittaa välityskauppaa ja
toimeenpanee suurenmoisia vilja-, vuoriöljy- ja
siirtomaatavara-huutokauppoja. Kauppapörssi,
samalla tavarapörssi, on mannermaan suurin.
A :n rikkauden perusti itämerenkauppa
Hansa-liiton aikana; sen jälkeen se, päästyään
Espanjan ikeen alta, tarmolla rupesi harjoittamaan
kauppaa Intiassa, niin että se 17;nnellä ja
Ampumatarpeet—Amsterdam
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
