Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Amygdalus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Amygdalus Anaërobinen
Amygdalus ks. Mantelipuu ja Pe
r-s i k k a p u u.
Amvklai, muinainen kaupunki Lakoniassa,
u. 4 km etelään Spartasta. A:n edustalla oli
kuuluisa Apollonin pyhäkkö, jossa oli n. 15
metrin korkuinen Apollonin pronssi-kuvapatsas,
kovin vanhanaikuista tekoa: vartalo oli pylvään
muotoinen, ja siitä ulkoilivat pää kypärineea,
kädet, jotka pitivät jousta ja nuolia, sekä jalat.
Sen varsinaisena jalustana oli muka H y a k i
n-t h o k se n alttariumuotoinen hautapatsas, mutta
sen ympärille oli rakennettu suuri valtaistuin,
lonka keskellä se näytti seisovan. Tämä
valtaistuin oli erinomaisen runsailla korko- ja
pystykuvilla koristettu rakenne, jonka tekijänä
mainittiin Bathykles (6 vuosis. e. Kr.). Sen
perustukset ovat vielä olemassa; niiden
läheisyydestä on löydetty joukko erinomaisen
vanhan-aikuisia proussi- ja savi-esineitä, pieniä
kuvia y. m. O. E. T.
Amykos, eräs suuvesi; sisältää boorihappoa,
booraksia ja glyseriiniä. .1/. O-B.
Amylacea [-Ui’-] (lat. < kreik. amylon =
tärkkelys) , tärkkelysrikkaat aineet.
Amylasetaattilamppu ks. Valo yksikkö.
Amyleeni, ryhmä kyllästämättömiä
hiilivetyjä (kokoumus CSH10). A. on sekoitus useasta
isomeristä ja saadaan tislaamalla
amylialkoho-lia sinkkikloridin kera. Väritön 36°-37°:ssa
kiehuva neste, om.-p. 0,663, nukutusaine.
Amylialkoholi, kem. yhdistys, jossa on hiiltä,
vetyä ja happea, yhteinen nimitys ryhmälle
alkoholeja, joiden kokoumus on C5H120.
Tavallisesti tarkoittaa a. nimitys käymisessä
syntynyttä a:a, joka on pääaineosana
viinanvalmistuksessa lisätuotteena syntyvässä sikunaöljyssä;
väritön, ilettävänhajuinen, yskittävä,
kirpeän-makuinen, myrkyllinen neste; kiehuinap. n. 130°,
om.-p. 0,S25, palaa savuavalla liekillä, liukenee
vaikeasti veteen. Oksideerautuu
valeriaaniha-poksi ja muodostaa orgaanisten happojen kanssa
hyvänhajuisia estereitä, joita lisätään
hedelmä-vesiin ; käytetään amyliasetaatin valmistukseen
ja liuvotusaineena.
Amylinitriitti, kem. yhdistys, jossa on
hiiltä, vetyä, typpeä ja happea (CsHnXO,),
typpihapokkeen amyliesteri; saadaan
tislaamalla yhdessä amylialkoholia, rikkihappoa ja
uatriumnitriittiä. Neutraalinen,
hedelmänhajui-lien, vaalean kellertävä, haihtuva neste;
kie-humap. 96°. Sisäänhengitettynä laajentaa
voimakkaasti valtimoita ja alentaa verenpaineen,
jonka tähden käytetty lääkkeenä.
Amyloidi-muutokset, pernan, munuaisten,
maksan, suolen, lymfa-rauhasten ja pienien
valtimojen kudoksissa joskus tapahtuvat taudilliset
muutokset, missä esiintyy erästä typpipitoista
ainetta (amyloidia), jolla on muutamia
tärkkelystä muistuttavia ominaisuuksia ja joka suo
kudoksille rasvantapaisen, kovettuneen muodon. A.
on yleensä seurauksena pitkistä hivuttavista
taudeista sekä parantumaton. il. O-B.
Amylon 1. Amylum ks. Tärkkelys.
Amyot [arn]ö’], J a c q u e s (1513-93), ransk.
Kirjailija, vaikutti käännöksillään (esim.
Plu-tarkhoksen historiasta) suuresti ranskan kielen
kehitykseen.
Amyotrofia (kreik. kielteinen a, my s = lihas,
ja tropiic’~ ravinto), lihaksien surkastuminen.
erittäinkin sellainen, joka aiheutuu
keskushermoston taudeista ; a m y o t r o f i n e n
lateraaliskleroosi, kroonillinen
selkäydiu-tauti, jossa n. s. kortiko-muskulaariset
hermo-johdot taudillisesti muuttuvat synnyttäen
halvautumisia, surkastumisia ja pysyväisiä
supistumisia ruumiin lihaksissa. il. O-B.
Amyseerata (ransk. arrmser), huvittaa.
Amysantti (ransk. amüsant), huvittava.
An ilmaisee kirjanpidossa velkojaa
(krediit-toria) ; vastakohta: per.
Ana (kreik. ana’), prepos., ylöspäin, päälle;
yhdistyksissä myös: uudelleen. Resepteissä
(joissa se merkitään ä tai n«) = „yhtä paljon
kutakin lajia (kutakin lääkkeen aineosaa)".
Anaali . . ., anusta koskeva (ks. Anus).
Anabæna, sinileväsuku, johon kuuluvista
lajeista useat saavat järviemme veden
„kukoistamaan". vrt. V e d e n k u k k a.
Anabaptismi(< kreik. anabapti’tsein =
uudelleen kastaa), kasteen kertominen, ks. K a
s-teenkertojat. — Anabaptist i,
kasteen-kertoja.
Anabas ks. Kiipijäkala.
Anabasis [-na’-] (kreik. ana’ = ylös, ja busis
= kulku) = „sisämaan retki", ks. Arrianos ja
K s e n o p h o n.
Ana Canthini [i’-] ks. P e h m e ä e v ä i s e t.
Anacardiaceæ [-ui’-], kaksisirkkaisten luokan
Terebinthinæ-p&rveen kuuluva, puita ja pensaita
sisältävä kasviheimo, jonka lajit melk,
yksinomaan ovat kotoisin kuumista vyöhykkeistä.
Hartsi- ja parkitusainepitoisia. Monet lajit
myrkyllisiä; toisilla syötävät hedelmät. Puu kovaa
ja tekopuuksi sopivaa.
Anacardium occidentale [-a’r- -tä’-],
länsi-intial. ja brasilial. Anacardiacece-heimoon
kuuluva puu, jota kaikissa kuumissa
maissa viljellään. Lehdet
vasta-puikeita, nahkeita; hedelmät
munamaisia, litteähköjä,
mehevässä päärynänmuotoisessa,
syötävässä, helakankeltaisessa perässä.
Siemenistä valmistetaan Intiassa
ruokaöljyä, aeajouöljyä.
Hedelmien (e 1 e f a n t i n t ä i, a e
a-jo ii pähkinä) kuoret sisältävät
ilmassa mustenevaa, kirpeätä
öljymäistä hartsia (aeajouhartsi,
kar-doli). Punertavaa puuta (v a 1
k e a mahonki, aeajoupuu)
käytetään huonekaluihin ja
rungosta vuotavaa kumia samoin kuin akasiakumia.
Anacyclus f-y’-], kasvisuku
Compositie-hei-mossa. A. officinarum- ja A. pt/retArum-lajien
kirpeätä juurta (bertramjuuri), joka sisältää
inulnnia ja erästä hartsia, pyrethriiniä.
käytetään rohtona hammassärkyä vastaan. Edellistä
viljellään Keski-Saksassa, jälkimäinen kasvaa
villinä Pohj.-Afrikassa.
Anadoly ks. Anatoli a.
Anadyomene [-dyome’ne] (kreik.), „merestä
nouseva". Aphroditen (ks. t.) lisänimi.
Anadyr, Koillis-Siperian joki, joka lähtee
Ivaskan järvestä Stanovoi-vuorilta napapiirin
kohdalla, ja laskee Anadyr-lahteen Beringin
salmen eteläpuolella; 230 km pitkä.
Anaërobinen (kreik. kielteinen au, av’r = ilma,
ja bios = elämä). Sellaisia olioita, erityisesti
[-Anacardium-puun-]
{+Anacardium-
puun+} hedHmii.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
