- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
373-374

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Anakronismi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Anakronismi

—Analoginen

I n g m a n. Helsingissä 1834. Pränttäytetty J.
C. Frenckellin luona Pohjalaisilta".
Suomennetut laulut ovat melkein kaikki
Anakreonteia-ko-koelmasta peräisin. 0. E. T.

Anakronismi (kreik. anakhroni’tsein = asettaa
väärään aikaan), väärä ajanmääräys; virhe,
joka tehdään mainitsemalla joku asia tai
tapahtuma semmoisiin oloihin kuuluvaksi, joiden
kanssa se ei ole yhdenaikuinen; vanhentunut
katsantokanta. — Anakronistinen,
aikaisempaan aikaan kuuluva.

Anakrotismi (kreik. ana’ = ylöspäin, ja
kro-los = lyönnin synnyttämä ääni), epäsäännöllinen
suoni, jonka tunnusmerkkinä ovat
epätasaisuu-•det suonikäyrän nousevassa osassa. II. O-B.

Anakruusi (kreik. ana’ = ylös, ja krüsis =
lyönti), se tai ne säkeen tai runojalan alussa
olevat tavut, jotka ovat ensimäisen
runokorolli-sen tavun edellä = nousutahti.

Anaksagoras [-o’-] (n. 500-428 e. Kr.), kreik.
filosofi Vähän Aasian Klatsomenaista; lähti
luultavasti noin 35:n vuotisena Ateenaan, jossa eleli
kolmisenkymmentä vuotta Perikleen läheisenä
ystävänä. Tämän vihamiehet syyttivät A:ta
ateimista (jumalankieltämisestä) ja hänen täytyi
paeta Lampsakokseen, jossa hän vietti viimeiset
vuotensa. Oppinsa hän esitti teoksessaan
„Luonnosta", josta vain katkelmia on säilynyt. „Ei
mikään synny olemaan", sanoo A., „eikä mikään
häviä, vaan olevista olioista kaikki syntyy
yhdistymällä ja ha joutumalla". Mutta että olioiden
sekoituksesta voisi syntyä järjestetty maailma,
tarvittiin liikkeellepaneva ja järjestävä voima.
Tätä voimaa nimitti A. sanalla Nus, järki, joka
■oli „hienoin ja puhtain kaikesta". Tällä
opillaan A. panee kreikkalaisessa filosofiassa alkuun
idealistisen ja dualistisen katsantotavan,
poiketen siitä materialismista tahi hylotsoismista
(ks. t.), joka siihen asti oli vallinnut. (A. Gr.)

Anaksimandros [-i’-], (lat. Anaximander)
<n. 610-546 e. Kr.), kreik. filosofi, syntyisin
Miletosta. A. kuului joonilaiseen
oppi-kuntaan ja oli Thaleksen oppilas. Hänen
teoksensa „Luonnosta" ei ole säilynyt. A. opetti,
♦*ttä on olemassa ääretön, häviämätön aineellinen
tlkuolo, joka samalla on „elävä", itse itseään
liikuttava. Siitä ovat kaikki oliot lähteneet ja
siihen ne palaavat, jolloin uusi
maailmanmuodos-tus alkaa, ja niin edelleen aivan
loppumattomiin. Maan ollessa alkuansa kostea
muodostuivat liejusta ensimäiset eläimet. Maaeläimet ja
ihmisetkin elivät alkuansa vedessä,
kalanmuotoi-sina olentoina; näiden sisässä, ikäänkuin
suojaavan kuoren alla. ne kehittyivät, kunnes
saattoivat, „kuoren" haljettua, nousta maalle ja
siellä jatkaa elämäänsä. — A. oli myöskin
ajallansa taitava maan- ja tähtitieteilijä. (A. Gr.)

Anaksimenes [-e’nvs], kreik. filosofi,
mileto-lainen, eli n. 588-524 (toisien ilmoitusten mukaan
muutamia vuosikymmeniä myöhemmin),
mainitaan olleen Anaksimandroksen oppilas; hän
opetti, että kaikki on saanut alkunsa ilmasta,
siten että se on joko tihentynyt (tuuli, pilvet,
vesi, maa, kivet) tai ohentunut (tuli). Maan
hän ajatteli ilman kannattamaksi litteäksi
levyksi. (A. Gr.)

Analcim [-1-] (kreik. analkis = voimaton),
zeoliittien ryhmään kuuluva kivennäinen, jonka
kokoonpanoon (Al2) Si03 + 2 H,0.

Analektit (kreik. ana’lekta = kootut
kappaleet), valitut palaset, runot, kirjoitelmat,
jonkun tai useiden kirjailijain teoksista.

Analeptica [-e’-] (kreik. analeptiko’s =
virkistystä tarkoittava), virkistävät aineet,
lääkkeet, joita käytetään virittämään sammuvaa
elämänkipinää.

Analfabeetti (kreik. kielteinen an, ja
alfabeetti, ks. t.), lukutaidoton tai luku- ja
kirjoitustaidoton. Luku- ja kirjoitustaitoisuus
ovat tärkeitä osoitteita sivistyksen leviämisestä
kansan keskuudessa. Nykyään arvostellaan
anal-fabeettein lukua sivistysmaissa pääasiallisesti
asevelvollisuuskutsuunoissa toimitettujen
tutkintojen sekä avioliittosopimuksen
allekirjoittamisen nojalla. Euroopassa on analfabeettein luku
suurin (turkkilaisia lukuunottamatta)
slaavilaisissa, sen jälkeen romaanisissa ja pienin
germaanilaisissa kansoissa ynnä suomalaisten kesken.
Uusimpien tietojen mukaan oli 1904
analfabeet-tejä asevelvollisten joukossa Ruotsissa 0,08
Saksassa 0,1 </„, Tanskassa 0,2 Sveitsissä
0,2 Hollannissa 2,3 %, Ranskassa 4,6 %,
Suomessa 4,9 %, Belgiassa 10,1 %, Itävallassa 23.8
Unkarissa 28,1 % Italiassa 32,9 <JC, Bulgariassa
52.7 %, Serbiassa 79,3 %. il. S.

Analgeeni (kreik. kielteinen an, ja
algos-kipu) erään kipua helpottavan ja kuumetta
alentavan lääkkeen nimitys. il. O-B.

Analgesia [-esi’a] (kreik.), kivuntunnon
puute. vrt. Anestesia.

Analgetica [-&’-] 1. a n a 1 g i c a, kipuja
helpottavat lääkkeet. " il. O-B.

Anallantoidea, ryhmänimitys luurankoisille,
joiden sikiöt ovat allantois-kalvoa vailla:
sammakkoeläimet ja kalat. vrt.
Allan-t o i s.

Analogia (kreik. ana’ = mukaan, ja logos =
järki), y’ntäpitäväisyys. Logiikassa
tarkoitetaan analogia-todistuksella todistusta, joka
päättelee: jos useat toisen esineen ominaisuudet
ovat tavattavissa toisessa, niin on
todennäköistä että muutkin ominaisuudet ovat
yhteisiä. — Matematiikassa a. merkitsee
yhtälöä. — Lain a:lla tarkoittaa lakitiede lain
sovelluttamista sellaisiin juridisiin tapauksiin,
joita lainsäätäjä lakia säädettäessä ei ole
tarkoittanut, mutta jotka ovat samankaltaisia kuin
se, mistä laki puhuu.

Kielitieteessä nimitetään a:ksi sellaista
sanan äänneasun osittaista tai täydellistä
yhtä-läistymistä toisen, merkitykseltään tai
lausetehtä-viltään läheisen sanan kanssa, johon se tajussa
on yhdistynyt. Analogiamuoto on, vastakohtana
äännelailliselle (ks. Äännelaki), täten
syntynyt sanan uusi muoto. Analoginen on esim.
muoto lahti. Alkuaan on taivutettu läksi ^ lahden,
kuten kaksi ^ kahden (siltä ajalta on peruisin
ruots. muoto Vesilaks) ; vasta myöhemmin on
sellaisten sanain mukaan kuin tähti ^ tähden
ruvettu taivuttamaan myös lahti ^ lahden.
Analogiamuoto on niinikään he tulivat:
alkuperäinen on vanhanaikuinen raamatunkielen muoto
he tulit; -vat pääte on saatu nykyajan
(preesensin) muodosta he tulevat, jossa se on
alkuperäinen. A. K.

Analoginen (kreik. ana’ = mukaan, ja logos =
järki, suhde), „järjenmukainen"; yhdenmukai-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Oct 18 16:47:29 2024 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/1/0215.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free