Tietosanakirja / 1. A-Confort / 399-400 (1909-1922) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Aneksi ...

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Jeniseihin, jota se on sekä suurempi että
syvempi. Koskien vuoksi laivakulku mahdoton;
2,250 km pitkä. Joella harjoitetaan suurta
lohenkalastusta.

Angekok ks. Angakok.

Angel (saks. Angeln), niemimaa Slesvigissä,
Preussissa, Itämeren rannalla, Flensburgin
lahden ja Schlein välillä, 826 km², n. 40,000 as.
Hedelmällinen ja hyvin viljelty seutu. Mainittu
jo Saxon kronikassa; mahdollista on, että anglit
sieltä lähtivät liikkeelle, kun he vuonna 449
j. Kr. siirtyivät Britanniaan.

Angelica.

Angelica, isoputki, kasvisuku
Umbelliferæ-heimossa. Isoja, hyvin väljätuppisia
putkia, joiden lehdet ovat 3-4-kertaisesti
parilehtisiä; lehdykät isoja. Kukat valkeita,
melkein palleroisissa pikkusarjoissa. Lajit
levinneet etupäässä
pohjoisiin maihin.
Rannoilla,
pensaikoissa j. n. e. on
meillä A. silvestris,
karhunputki,
yleinen. — A.
archangelica,
väinönputki, kasvaa kosteilla
paikoilla
tunturiseuduilla, muunnos
litoralis merenrannoilla. Nuoria
taimia tahi vartta
syödään Norjassa,
Lapissa ja
Ranskassa.

Angelico [andžē’-], Fra Giovanni ks.
Fiesole.

Angelniemi. 1. Kunta, Turun ja Porin l.,
Halikon khlak., Halikko-Angelniemen
nimismiesp.; Salon asemalta kirkolle 18 km,
Päärnäspään laiturilta n. 2 km; 65 km², joista viljeltyä
maata 1,979 ha (1901); 25 11/24 manttaalia; 221
ruokakuntaa, joista maanvilj. pääelinkeinonaan
harjoitti 117 (1901) ; 1,068 as., joista 6%
ruotsink.; 158 hevosta, 906 nautaa (1906). — Teoll.
lait.: Peksalan, Tuiskulan ja Toppjoen
tiilitehtaat, Kokkilan osuusmeijeri.
— 2. Seurakunta, Turun arkkih., Perniön rovastik.,
Halikon kappelina ainakin jo 1600-luvulta. K. S.

Angelolatria (kreik. aŋŋelos = enkeli, ja
latre’ia = palvelus), enkelienpalvelus. ks. Enkelit.

Angelologia (kreik. aŋŋelos = enkeli, ja logos
= oppi), oppi enkeleistä, ks. Enkelit.

Angelus (lat., < kreik. aŋŋelos =
sanansaattaja, enkeli), enkeli; kirkollisessa kielessä se
merkitsee sitä rukousta, joka
roomal.-katolisen kristityn on rukoiltava rukouskellon
soidessa aamulla, keskipäivällä ja illalla; rukous
alkaa sanoilla Angelus Domini (Herran enkeli).
Tämä on aiheena Millet’n kuuluisassa taulussa
„Angelus”, josta on maksettu 600,000 mk.

Angelus Silesius [-lē’-] (1624-77), saks.
virsirunoilija, oik. nimi Johannes Scheffler,
Breslausta kotoisin. Mystiläisen kirjallisuuden
vaikutuksesta A. siirtyi katolilaisuuteen. Hänen
virsistään huokuu lämmin rakkaus Jeesukseen.
Nykyisessä suomalaisessa virsikirjassa virsi 297
(„Rakkaus, joka jumaluutes”) on hänen
kirjoittamansa.

Angelus.

Angermannus [-a’n-], Abrahamus
Andreæ: (n. 1540-1608), Ruotsin neljäs
luterilainen arkkipiispa. Ollen koulunopettaja
Tukholmassa esiintyi hän heti Juhana III:n liturgian
ilmestyttyä 1576 sen kiihkeänä vastustajana,
saarnoissa, väittelyissä ja lentokirjoissa
paljastaen uhkaavan katolisen taantumuksen vaaran.
Hän joutui tämän johdosta kuninkaan vihoihin,
siirrettiin 1577 papiksi Finströmiin
Ahvenanmaalle ja istui talven 1580-81 vankina Turun
linnassa; sittemmin hän oleskeli pakolaisena
ensin Kaarle herttuan luona ja sitten pitkät ajat
Saksassa, siksi kunnes Upsalan kokous 1593
liturgian hyljättyään valitsi hänet arkkipiispaksi.
Tässä asemassa hän piti „yleistarkastuksen”
useissa hiippakunnissa, poistaen katolisuuden
jätteitä ja harjoittaen armottoman ankaraa
kirkkokuria. Pian tämä ylen kiivas ja
vallanhimoinen mies riitaantui Kaarle herttuankin
kanssa, meni herttuan ja Sigismundin välisessä
taistelussa jälkimäisen puolelle, tuomittiin 1599
virkansa menettäneeksi, siirrettiin vankilasta
toiseen ja kuoli vihdoin Gripsholman linnassa.
[K. G. Leinberg, „Ur Åbo slotts minnen” (Hist.
Ark. XV).] J. G.

Angers [ãžē’] (lat. Andecavum),
kaupunki Maine et Loiren departementissa, Mainen
varrella, n. 83,000 as. Käy vilkasta kauppaa
maanviljelystuotteilla, varsinkin vihanneksilla,
joita viedään Pariisiin ja Englantiin; sitäpaitsi
harjoitetaan kutomateollisuutta. Katolinen
yliopisto. Läheisyydessä Ranskan paras
liuskakivilouhimo. Keskiajalla A. oli Anjoun
kreivikunnan pääkaupunki.

Angervo ks. Spiræa.

Angiektasia (kreik. aŋŋei’on = astia,
verisuoni, ja ektasis = laajennus), suonien
laajentuminen.

Angina [-ī-’] (lat.), oik. kuristava
tuntemus, tarkoittaa lääketieteessä yleensä nielun
osien tulehdusta, esim. a. tonsillaris,
nielurisaintulehdus (ks. t.). — A. pectoris,
stenokardia, kohtauksittain ilmenevä kivun ja kovan
tuskan tunne sydämen kohdalla orgaanisissa ja
hermollisissa sydäntaudeissa. (M. O-B.)

Angiologia (kreik. aŋŋei’on = astia, verisuoni,
ja logos = oppi), verisuoni-oppi.

Angioma [-ō’-] (kreik. aŋŋei’on = astia,
verisuoni), kasvannaisen tapainen, pääasiallisesti
lisääntyneistä ja laajentuneista verisuonista
syntynyt muodostuma. M. O-B.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>