Tietosanakirja / 1. A-Confort / 419-420 (1909-1922) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ankkuri ...

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

herttuan tytär, meni, kauan vastusteltuaan. 1491
naimisiin Ranskan kuninkaan Kaarle VIII:n ja
1499 hänen seuraajansa Ludvig XII:n kanssa,
joka Bretagnen perijäksi tullakseen erosi
ensimäisestä puolisostaan. A:n kuoltua Bretagne,
jonka itsenäisyyttä hän kiihkeästi oli suojellut,
ainiaaksi yhdistettiin Ranskaan.

Anna Ivanovna [-va’-] (1693-1740),
Venäjän keisarinna, tsaari Iivana Aleksejevitšin,
Pietari Suuren velipuolen, tytär, tuli Pietari
II:n kuoltua (1730) Venäjän hallitsijattareksi,
koska Romanovien suvun miespuolinen haara
oli sammunut. A:n täytyi antaa kirjallinen
lupaus olla ryhtymättä mihinkään ilman
etevimmistä Venäjän aatelisista kokoonpannun
valtakunnanneuvoston suostumusta; mutta
valtaistuimelle noustuaan hän julistautuikin täydellisesti
itsevaltiaaksi ja hävitti tuon asiakirjan. A:n
nimessä hallitsi sitten julmasti ja verisesti
hänen läheinen suosikkinsa Biron. K. B:dt.

Anna Kleve (1515-57), Englannin
kuningatar, Kleven herttuan tytär, Henrik VIII:n
neljäs puoliso. Henrik, joka tunsi A:n vain
Holbeinin maalaamasta miellyttävästä
muotokuvasta, pyysi hänet puolisokseen ja hän saapui
Englantiin. A. ei ollut kaunis eikä
ranskalaisesti sivistynyt, kuten Henrik oli toivonut;
kuitenkin H. meni hänen kanssaan naimisiin,
mutta erosi sitten hänestä pian antaen hänelle
vuotuisen eläkkeen. A. jäi Englantiin asumaan.

K. B:dt.

Anna Komnena [-ē-] (kreik. Anna hē
Komnēnē’) (1083-1148), Konstantinopolin keisarin
Aleksios I:n tytär, sai oppineen kasvatuksen ja
kirjoitti isänsä hallituksen historian, joka on
bysanttil. historiankirjoituksen parhaimpia
teoksia. Avioliitossaan Nikephoros
Bryennioksen kanssa hän vehkeili korottaaksensa tämän
valtaistuimelle, mutta meni miehensä kuoltua
luostariin. [Oster, „Anna Komnena”
(Rastatt-Tübingen 1868-71).]

Anna Leopoldovna (1718-46) (alkujaan
Mecklenburgin prinsessana nimeltään
Elisabeth Katharina Christine),
suuriruhtinatar ja Venäjän sijaishallitsijatar, edellä
mainitun Anna Ivanovnan sisarentytär, meni
1739 Braunschweig-Lüneburg-Bevernin prinssin
Anton Ulrikin (ks. t.) kanssa naimisiin ja
synnytti 1740 prinssi Iivanan, jonka keisarinna
Anna määräsi seuraajakseen. Bironin, joka oli
määrätty sijaishallitsijaksi, kukisti kuitenkin
jo parin viikon kuluttua yksissä neuvoin
nuoren keisarin äidin kanssa sotamarsalkka
Münnich. A. julistautui nyt suuriruhtinattareksi ja
sijaishallitsijattareksi ja nimitti Münnichin
pääministerikseen, mutta rikkoi kuitenkin pian
välinsä tämän kanssa ja antautui
rakkaussuhteisiin Saksin lähettilään Lynarin kanssa. Häntä
vastaan tehtiin nyt salaliitto Pietari Suuren
tyttären Elisabetin hyväksi ja v:n 1741 lopulla
A. miehineen ja lapsineen vietiin vankeuteen,
jossa hän oli kuolemaansa asti. K. B:dt.

Anna Itävaltalainen.

Anna Maria Mauritia, tav. tunnettu
nimellä A. Itävaltalainen (1601-66),
Ranskan kuningatar, Espanjan Filip III:n tytär,
meni 1615 naimisiin Ludvig XIII:n kanssa.
Vuosikausia pitivät Maria di Medici ja
Richelieu häntä puolisostaankin erillään, mutta
myöhemmin suhde muuttui paremmaksi; vasta 1638
A. synnytti pojan (Ludvig XIV) ja 1640
Orléan-sin herttuan Filipin. Ludvig XIII:n tahdoD
mukaisesti A. hänen
kuoltuaan 1643 tuli
5-vuotiaan poikansa
sijaishallitsijattareksi.
Ranskan hallitusta hoiti
kuitenkin itse asiassa
Mazarin (jonka kanssa
A. salaisesti oli
naimisissa) kapinoista ja
vastustuksesta huolimatta
kuolemaansa saakka
(1661) ; Ludvig XIV oli
kyllä jo 1651 julistettu
täysi-ikäiseksi, mutta
jättänyt hallituksen
vielä toistaiseksi äitinsä
haltuun. Mazarinin kuoltua A. siirtyi
perustamaansa Val de Grâcen luostariin. K. B:dt.

Anna Petrovna [-o’-] (1708-28), Pietari
Suuren ja Katariina I:n toinen tytär, oli
naimisissa Holstein-Gottorpin herttuan Fredrik
Kaarlen kanssa. Heti äitinsä kuoleman jälkeen
täytyi hänen poistua Venäjältä; hän kuoli
synnytettyään pojan, joka 1762 nousi Venäjän
valtaistuimelle Pietari III:n nimisenä. K. B:dt.

Anna Stuart.

Anna Stuart (1665-1714), Suurbritannian
ja Irlaunin kuningatar, Jaakko II:n tytär, meni
1683 naimisiin
Tanskan prinssin Yrjön
kanssa. Lankonsa
Oranian Wilhelmin
1638 tullessa
Englannin valtaistuinta
valloittamaan A.
asettui hänen
puolelleen isäänsä
vastaan. Wilhelmin
jälkeen hän 1702 nousi
valtaistuimelle.
Alkuaikoina oli
hänen pää-neuvonantajanaan
Marlboroughin herttua, jonka vaikutuksesta hän
jatkoi sotaa Ranskaa vastaan. 1707
toimeenpantiin Englannin ja Skotlannin yhdistäminen
„Suurbritannian” valtakunnaksi.
Marlboroughin herttuan 1711 lopullisesti jouduttua
epäsuosioon käytiin sotaa Ranskaa vastaan laimeasti
ja 1713 tehtiin rauha Utrechtissa. A:n
viimeisinä hallitusvuosina vallitsivat maassa ankarat
puoluetaistelut. A. oli harras protestantti.

K. B:dt.

Annaalit (lat. annālēs), vuosikirjat.

Annaatti (lat. annā’tae = vuosirahat < annus =
vuosi), alkuaan katolisen kirkon piispojen
nostamat yhden vuoden tulot heidän
hiippakunnissaan avoimeksi joutuneista kirkollisista viroista.
Tämä veromuoto esiintyy 1200-luvulta lähtien.
Kun paavit samoihin aikoihin olivat ottaneet
itselleen oikeuden asettaa piispat ja
tuomiokapitulinvirat y. m., täytyi viransaajan paavilliseen
kassaan suorittaa erikoinen maksu (servitia
communia), joka oli vähintäin 1/3 ensimäisen
vuoden tuloista. Myöskin tuli tavaksi suorittaa
toinen maksu kardinaaleille (servitia minuta).
Näitäkin maksuja nimitettiin annaateiksi.
Ruotsin kirkossa ne lakkautettiin Vesteråsin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>