Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Antrea ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
muiden mineraalien kera. On hyvä
lämmönjohtaja, jonka vuoksi syttyy vaikeasti, mutta
tuottaa palaessaan korkean lämmön, josta syystä
sitä käytetään masuuneissa.
Antrea (ruots. St. Andreæ). 1. Kunta,
Viipurin l., Jääsken khlak., Antrean
nimismiesp.; Antrean asemalta kirkolle 6 km; 687,2
km2, joista viljeltyä maata 10,270 ha (1901) ;
63,79 manttaalia; 1,831 ruokakuntaa, joista
maanvilj. pääelinkeinonaan harjoitti 1,143,
teollisuutta 100 (1901) ; 11,659 as., joista 0,6 %
ruotsink., 1,713 hevosta, 7,052 nautaa (1906). —
Vuoksen yli johtaa iso rautatiesilta. — 2.
Seuratunta, keisarillinen, Savonlinnan hiippak.,
Jääsken rovastik.; omaksi khrakunnaksi 1724
Jääsken pitäjästä. Kirkko puinen (1894). K. S.
Antrofori (kreik. antron = onkalo, ja pherein
= viedä), jollakin ruumiin lämmössä sulavalla
lääkeaineella varustettu taipuvainen
metallispiraali, jonka avulla lääkettä voidaan asettaa
muuten vaikeasti tavoitettaviin syvemmällä
oleviin ruumiinosiin. M. O-B.
Antropo... (kreik. anthrōpos = ihminen),
ihmis...
Antropofagi (kreik. anthrōpos = ihminen, ja
phage’in = syödä), ihmissyöjä. —
Antropofagia, ihmissyönti.
Antropofobia (kreik. anthrōpos = ihminen, ja
phobos = pelko), ihmiskammo.
Antropogenia (kreik. anthrōpogoni’a =
ihmisten siittäminen), oppi ihmisen ja ihmisrotujen
kehityksestä, vrt. Apinaihminen.
Antropogeografia (kreik. anthrōpos = ihminen
ja geōgraphi’a), se maantieteen haara, jonka
tutkimuksen esineenä on maantieteellisten
tekijöitten (faktorien), kuten asuinpaikan ja sen
ilmaston vaikutus ihmisen fyysilliseen ja
sivistykselliseen kehitykseen. Sen päämääränä on
osoittaa, kuinka tämän kehityksen sisimpänä
syynä on ympäristön vaikutus. Se muodostaa
siten yhdyssiteen fyysillisen maantieteen ja
historian välillä. Näin ollen se on valtiollisen
maantieteen ytimenä ja valtiollisen maantieteen
tieteellinen olemus riippuu yksinomaan siitä,
onko se perustanut tutkimuksensa tähän, vai ei.
Saks. Ritter on ensimäinen, joka suuremmassa
määrässä on kääntänyt huomionsa tähän
tieteenhaaraan, mutta tieteellisen perustuksen sille
on laskenut hänen maamiehensä Ratzel
teoksessaan „Anthropogeographie” (I-II, Stuttgart
1882-91.) W. S-m.
Antropoidit (kreik. anthrōpos = ihminen, ja
eidos = kaltaisuus), ihmisenmuotoiset
apinat, kapeanenäisiin apinoihin (Catarrhini)
kuuluva heimo. Anatomisessa suhteessa ne
lähenevät enemmän ihmistä kuin sellaisia
alkuperäisiä apinoita kuin esim. kynsiapinoita. Ne
ovat hännättömiä, kädet ja jalat sekä kasvot
ovat paljaat, perä istuinkamaroita vailla.
Eturaajat ovat takaraajoja tuntuvasti pitemmät,
kumminkin ne maassa ollessaan kävelevät
pääasiallisesti takaraajoillaan. Kivettyneet
antropoidit (Dryopithecus, Pithecantropus)
muistuttavat enemmän ihmissukua kuin nykyään
elävät oran-gutani, simpansi, gorilla ja
gibboni. K. M. L.
Antropologia (kreik. anthrōpos = ihminen, ja
logos = oppi), tiede, jonka tutkimuksen esineenä
on ihminen ja ihmissuku. Eri näkökohtia
silmälläpitäen se jaetaan useaan eri haaraan:
fyysillinen l. somaattinen a. vertaa
toisiinsa eri ihmisten ja kansojen ruumiillisia ja
anatomisia ominaisuuksia, psyykillinen a.
henkisiä, sosiaalinen ja valtiollinen
a. tutkii ihmistä mikäli hän on
yhteiskunnallisten olojen ja niiden kehityksen tulos.
Ihmiskunnan esihistorialliset olo- ja kehitystilat, mikäli
ne kuvastuvat luu- ja muinaislöydöistä,
löytöpaikasta j. n. e. ovat n. s. historiallisen
a:n tutkimuksen esineenä. Fyysillinen a.
pyrkii fysiologisten tutkimusten ja määrättyjen
menetelmien mukaan tehtyjen suoranaisten
ihmisruumiin mittausten (vrt.
Antropometria) avulla saamaan selville ne mittojen
suhdeluvut, n. s. indeksit, jotka vallitsevat eri
ruumiinosien välillä, koettaen täten saada
luonnollisen rykmitysperusteen. Niin esim. jaetaan
ihmiset pääkallon suhteellisen pituuden mukaan
pitkä-, lyhyt- ja keskikalloisiin, riippuen
pääkallon pituus- ja leveysakselin keskinäisestä
suhteesta l. indeksistä, mitattuna määrätyssä
tasossa. Tämän antropologian haaran nimenä on
kraniometria. — Psyykillinen a.
taasen on enemmän spekulatiivista laatua ja se,
niinkuin myös sosiaalinen ja
valtiollinen a. käyttää apunaan enemmän tahi
vähemmän humanistisia tieteitä, kuten filosofiaa,
sosiologiaa, historiaa, etnologiaa (kansatiedettä),
vertailevaa kielentutkimusta, antropogeografiaa
y. m., joko puhtaina tahi sovellettuina yleisen
havainto-opin sekä kombinatsioni- ja
olettamisopin puitteisiin. Viimeksimainittuihin tieteisiin
nojaavat melkein yksinomaan myös ne
historiallisen a:n tulokset, jotka tämä vielä nuori
ja kehityksessään oleva tieteenhaara nykyään
pitää todennäköisinä. — Kirjailijoista
antropologian alalla mainittakoon saks. Blumenbach,
Ratzel, Virchow ja Peschel, ransk. Topinard,
Broca, ruots. Retzius, engl. Lubbock. W. S-m.
Antropometria (kreik. anthrōpos = ihminen,
ja metron = mitta), oppi ihmisruumiin
mittasuhteista, tärkeä antropologian (ks. t.) ja
etnologian (ks. t.) aputiede; sillä on merkitystä
kuvaamataiteelle ja sitä käytetään myös
kriminalistiikan (ks. t.) palveluksessa
rikoksentekijäin tunnusmerkkien selville saamiseksi, (vrt.
Bertillonin järjestelmä).
Antropomorfiseerata (kreik. anthrōpos =
ihminen, ja morphē’ = muoto), tehdä ihmisen
kaltaiseksi.
Antropomorfismi (kreik. anthrōpos = ihminen,
ja morphē’ = muoto), uskonnollinen katsantotapa,
joka pitää jumalia ihmisen kaltaisina olentoina.
Tällaisen a:n perikuva on muinaiskreikkalainen
uskonto, jossa jumalia kuvailtiin ihanteellisiksi,
mutta samalla inhimillisillä puutteilla
varustetuiksi olennoiksi. Antropomorfismi edistää
myyttien muodostumista ja synnyttää uskonnollista
taidetta. E. K-a.
Antropomorfoida ks.
Antropomorfiseerata.
Antropopatismi (kreik. anthrōpos = ihminen,
ja pathos = kärsiminen), se ajatuskanta, jonka
mukaan Jumalallakin on inhimillisiä tunteita
ja intohimoja (esim. viha, kosto, katumus).
Antrustionit. Näin nimittivät frankit
merovinkien aikana jalosukuisia miehiä, jotka olivat
kuninkaan seurueessa (in truste dominica).
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
