Tietosanakirja / 1. A-Confort / 463-464 (1909-1922) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Antverpenin ...

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

aoristeiksi niitä verbinmuotoja, jotka ilmaisevat
tekoa hetkelliseksi (vastakohta:
preesens-vartalosta johtuneet muodot, jotka kuvaavat
tekoa tekeillä olevana). Jos verbin ilmaisemaa
tekoa ajatellaan suoraksi viivaksi, niin voi aoristi
merkitä joko sen alkupistettä, esim. ephyge =
läksi pakoon, tai sen loppupistettä, esim.
pelastui, pääsi turviin, tai koko viivaa ikäänkuin
päästä katsottuna (tekoa sellaisenaan): pakeni;
vastakohta: impf, epheuge = oli pakosalla.
Aoristimuotoja käytettiin paljo kertomuksessa
(imperfektiä taas kuvattaessa, selitettäessä). —
Kreikan aoristimuodot ovat hyvin eri syntyä;
yhteistä on niissä merkitys eli funktsioni. —
Aoristi-nimi on myöskin otettu käytäntöön
muutamien muitten kielten kielioppeihin, joissa
sillä tarkoitetaan milloin aoristifunktsionia,
milloin muotoja, jotka ovat sukua jonkun
kreikkalaisen aoristimuodon kanssa. Latinassa vastaa
kertomuksen aoristia n. s. perfectum historicum.
Uusissa kielissä lienee ranskan passé-défini lähin
kreik. aoristin vastine. O. E. T.

Aorta (kreik. aortē´), sydämestä lähtevä
emävaltimo. ks. Verenkierto.

Aortiitti (lat. aorti´tis), aortan tulehdus.

Aosta (lat. Augusta Prætōria), linnoitettu
kaupunki Pohj.-Italiassa Torinon maakunnassa,
Dora Baltean laaksossa, missä Ison ja Pienen
Pyhän Bernhardin yli Sveitsiin ja Ranskaan
johtavat tiet haaraantuvat; se hallitsee täten
strategisesti nämät tiet. 583 m yli merenp.;
6,100 as. Juuston, nahan ja viinin kauppaa.
Kaupunki sai alkunsa keisari Augustuksen v. 25
e. Kr. perustamasta linnoituksesta.

Apache-intiaaneja.

Apache [-a´tše],
muinoin pelätty
„villi”
intiaaniheimo Uudessa
Meksikossa, Arizonassa
ja
Pohj.-Meksikossa. Se häiritsi
ennen naapureitaan
sekä valko-ihoisia
että toisia
intiaaniheimoja sota- ja
ryöstöretkillään.
Nyt elävät heimon
viimeiset jätteet
kurjaa elämäänsä,
„rauhoitettuina”
n. s.
reservatsioneissa Arizonassa,
missä taudit ja
kulttuuri vähitellen tekevät niistä lopun. Nyk. on
niitä tuskin 6,000 henkeä. W. S-m.

Apage (kreik.), mene pois!

Apaja. A:ksi sanotaan nuotan veteen
potkemista ja siitä nostattamista. Sanaa
käytetään myös siitä paikasta, jolla nuotanveto
tapahtuu. Kun tahdotaan molemmat käsitteet
erottaa toisistaan, merkitään edellinen sanalla
apajanveto ja jälkimäinen sanalla
apajapaikka. Se osa tästä, jolle tai jonka kohdalle
nuotta vedestä nostatetaan, sanotaan
nostimeksi. U. T. S.

Apanaasi (kesk. lat. apanagium), ylläpito,
varsinkin ne varat, jotka valtiokassasta
maksetaan hallitsijasuvun nuorempien jäsenten
ylläpidoksi. — Apanaasitalonpojiksi
sanottiin muinoin Venäjällä hallitsijasuvun
ylläpidoksi määrättyjen tilojen maaorjia. (L. H.)

Aparaatti (lat. apparā´tus = varuste), fys.,
laite, millä voidaan suorittaa jokin koe tai työ;
sellaisia ovat kemistin astiat, putket ja niistä
laitetut kojeet, ilmapumppu, Leydenin pullo,
Voitan paristo y. m. Jokapäiväisessä puheessa
sanotaan a:ksi usein valokuvauskonetta y. m.

À part [apā´r] (ransk.), erillään, syrjässä.

Apartemanki (ransk. apartement),
syrjähuone.

Apatia (kreik. apa´theia),
mielenliikutuksettomuus, tunteettomuus, sairaloinen tunne-elämän
tylsyys. Muinaisajan filosofit ymmärsivät a:lla
kiitettävää ominaisuutta, järkkymätöntä
luonteenlujuutta ja mielenrauhaa, joka oli useiden
muinaisajan filosofisten oppikuntien siveellisenä
ihanteena. A. Gr.

Apatiitti, mineraali, joka kem.
kokoumukseltaan on kalsiumfosfaatti sekoittuneena joko
kalsiumkloridiin (klooriapatiitti) tai
kalsiumfluoridiin (fluoriapatiitti). Prosenttisen
kokoonpanonsa puolesta a. sisältää noin 50% kalkkia,
42% fosforipentoksidia (fosforihappoa) ja 7%
kalsiumfloridia; om.-p. 3,2; väritöntä tahi
valkeata, harmaata, vihreätä, punaista, sinistä tahi
keltaista ja rasvakiiltoista. A. esiintyy
niukanlaisesti muutamissa vuorilajeissa niinkuin
graniitissa, dioriitissa, kiilleliuskeessa y. m.; tästä
vähäisestä a.-määrästä polveutuu maassa oleva
kasveille erittäin tärkeä fosforihappo. Esiintyy
paikoittain esim. Norjassa, Sveitsissä ja
Kanadassa niin runsaasti, että sitä voidaan louhia.
Tehtaissa käsitellään a:ia rikkihapolla, jolloin
siitä saadaan superfosfaatti (ks. t.)
niminen apulannoitusaine.

Apatsit ks. Apache.

Apaturia [-ū´-], kolmipäiväinen Joonian
kreikkalaisten viettämä sukujuhla, jota
vietettiin Ateenassa Pyanepsion kuussa
(loka-marrask.) ja jossa vuoden kuluessa syntyneet lapset
ilmoitettiin n. s. suku- l. veljeskuntiin
(phratrioihin, ks. t.).

Ape, lyhyiksi leikatuista oljista eli n. s.
silpuista tahi ruumenista valmistettu, hiukan
vedellä kostutettu ja jauhoilla sekoitettu ruoka
lehmiä ja hevosia varten. U. B.

Apeksi (lat. apex), kärki;
muinaisroomalaisten pappien suippolakki. — Tähtit. Se piste
taivaanlaella, jota kohti maa liikkuu, noin 90 °
länteen auringosta, tärkeä lentotähtien
ilmestymiseen nähden; aurinkokunnan liikkeessä
sanotaan myöskin a:ksi sitä pistettä (Herkuleen
tähtikuviossa), jota kohti tämä liike tapahtuu.

(A. D.)

Apelles [-pe´llēs], kreik. maalari, Pytheaan
poika, Vähän Aasian Joonian Kolophonista
syntyisin, eli 4:nnen vuosis. jälkipuoliskolla e. Kr.
Opiskeltuaan ensin Ephesoksessa ja sittemmin
Sikyonissa hän kohosi Kreikan etevimmän
maalarin maineeseen. Aleksanteri Suuri piti häntä
erittäin suuressa arvossa ja maalautti hänellä
monet kerrat muotokuvansa. Mainehikkain
A:n teoksista oli merestä nousevan
lemmenjumalattaren kuva (Aphrodite
Anadyomene). Apelleen taiteen pääominaisuuksina
mainitaan: piirustuksen varmuus ja hienous,
kuultovärien avulla saavutettu ihana värivaikutus,
sattuva karakteristiikki ja ennen kaikkea

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>